Tuen askeleet -opas
Tuen askeleet -opas on varhaiskasvatuksen henkilökunnalle, muille toimijoille sekä huoltajille suunnattu materiaali. Opas on koottu tietoon perustuen ja siinä on huomioitu 1.8.2022 lakimuutos. Tuen askeleet sisältää tietoa varhaiskasvatuksen tarjoamasta tuesta konkreettisilla toimintaohjeilla sekä ammattilaisen että huoltajan näkökulmasta.
Tuen askeleet koostuu kolmesta osiosta: yleinen tieto, tuen tasot sekä tuen muodot. Klikkaamalla ko. palloa saat osioiden materiaalit esiin.
Täältä löydät yleistä tietoa varhaiskasvatuksen järjestämisestä lapselle tuen näkökulmasta. Voit tutustua aiheeseen joko ammattilaisen tai huoltajan näkökulmasta.
Ammattilaiset: Löydät täältä työhösi liittyviä yleisiä ohjeistuksia ja taustalla olevia säädöksiä, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen työhösi. Olemme huomioineet 1.8.2022 muuttuneen lakimuutoksen koskien lapsen tukea varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Laadukas varhaiskasvatus ja inklusiivisuus ovat käsitteenä laajoja ja ne tulee nähdä kaikkia lapsia koskevina ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvinä periaatteina, arvoina ja kokonaisvaltaisena tapana ajatella. Laadukkaan ja inklusiivisen varhaiskasvatuksen toteuttamisen edellytyksenä on laadukas pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen ja toiminta, huolenpito lasten hyvinvoinnista sekä henkilöstön sitoutuminen inkluusion periaatteisiin.
Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu ja tehtävä tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa.
Osa laadukasta varhaiskasvatusta on oman ammatillisen osaamisen päivittäminen ja kartuttaminen. Henkilöstön täydennyskouluttautuminen säännöllisesti on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. Kannattaa itsekin olla aktiivinen ja seurata esimerkiksi aluehallintoviraston järjestämiä ilmaisia koulutuksia osoitteessa https://avi.fi/tapahtumat-ja-koulutukset
Laadukas varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Laadukas varhaiskasvatus ja inklusiivisuus ovat käsitteenä laajoja ja ne tulee nähdä kaikkia lapsia koskevina ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvinä periaatteina, arvoina ja kokonaisvaltaisena tapana ajatella. Laadukkaan ja inklusiivisen varhaiskasvatuksen toteuttamisen edellytyksenä on laadukas pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen ja toiminta, huolenpito lasten hyvinvoinnista sekä henkilöstön sitoutuminen inkluusion periaatteisiin.
Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu ja tehtävä tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa.
Osa laadukasta varhaiskasvatusta on oman ammatillisen osaamisen päivittäminen ja kartuttaminen. Henkilöstön täydennyskouluttautuminen säännöllisesti on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. Kannattaa itsekin olla aktiivinen ja seurata esimerkiksi aluehallintoviraston järjestämiä ilmaisia koulutuksia osoitteessa https://avi.fi/tapahtumat-ja-koulutukset
Varhaiskasvatuslaki
Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä varhaiskasvatuksen tietovarannosta.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset.
Varhaiskasvatuksen ja tuen järjestämisen lähtökohdat
Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa lapselle hänen tarvitsemaansa tukea päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lapsen tuen tarve arvioidaan ja tukea annetaan viivytyksettä. Tuki varhaiskasvatuksessa järjestetään yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada tukea omassa lapsiryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin. Mikäli lapsen tuen tarpeet sitä edellyttävät, lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen pienryhmässä tai erityisryhmässä.
Tukea annettaessa on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä. Näissä tilanteissa yhteistyön sekä avoimen keskustelun merkitys korostuu, jotta tieto siirtyy.
Lapsen saama tuki
Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Lasta kuullaan lapsen ikä ja kehitys huomioiden. Varhaiskasvatuksessa tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista.
Varhaiskasvatuksen tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Varhaiskasvatuslaki
Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä varhaiskasvatuksen tietovarannosta.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset.
Varhaiskasvatuksen ja tuen järjestämisen lähtökohdat
Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa lapselle hänen tarvitsemaansa tukea päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lapsen tuen tarve arvioidaan ja tukea annetaan viivytyksettä. Tuki varhaiskasvatuksessa järjestetään yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada tukea omassa lapsiryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin. Mikäli lapsen tuen tarpeet sitä edellyttävät, lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen pienryhmässä tai erityisryhmässä.
Tukea annettaessa on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä. Näissä tilanteissa yhteistyön sekä avoimen keskustelun merkitys korostuu, jotta tieto siirtyy.
Lapsen saama tuki
Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Lasta kuullaan lapsen ikä ja kehitys huomioiden. Varhaiskasvatuksessa tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista.
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu muun muassa
- arvoista ja periaatteista
- työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta
- oppimisympäristöistä ja työtavoista
- yhteistyöstä ja sen eri muodoista
- vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä
- henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta
- johtamisrakenteista ja -käytännöistä
- toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus.
Yhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumista kuitenkin niin, että ymmärretään esimerkiksi pysyvyyden ja struktuurin merkitys arjessa. Lapset ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa.
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti:
- Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
- Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
- Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
- Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
- Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa
(Lähteet: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022)
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu muun muassa
- arvoista ja periaatteista
- työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta
- oppimisympäristöistä ja työtavoista
- yhteistyöstä ja sen eri muodoista
- vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä
- henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta
- johtamisrakenteista ja -käytännöistä
- toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus.
Yhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumista kuitenkin niin, että ymmärretään esimerkiksi pysyvyyden ja struktuurin merkitys arjessa. Lapset ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa.
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti:
- Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
- Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
- Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
- Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
- Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa
(Lähteet: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022)
Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta.
Hyvinvointia edistetään varhaiskasvatuksessa arjen pienillä asioilla, kuten antamalla mahdollisuus päivän aikana rauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa. Toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan yhteisön mahdollisuus toimia kiireettömässä ja oppimista edistävässä ympäristössä.
Selkeä ja suunnitelmallinen, mutta joustava päivän rakenne edistää hyvinvointia.
Positiivinen pedagogiikka on osa varhaiskasvatuksen arkea tukien lapsen sekä koko yhteisön hyvinvointia. Positiivinen pedagogiikka näkyy varhaiskasvatuksessa esimerkiksi lapsen vahvuuksien tunnistamisena.
Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä elementti lasten hyvinvoinnin kannalta, koska hyvinvointitaitoja opetetaan ja vahvistetaan aikuisen esimerkin avulla.
KasvuVauhdissa- hanke on tuottanut Lapsen hyvinvointikyselyyn liittyvän menetelmä- oppaan vastaamaan kyselyssä mahdollisesti esille nouseviin interventioihin. Opas sisältää konkreettisia toimenpiteitä varhaiskasvatuksen arkeen lapsen hyvinvoinnin tukemiseen ja lisäämiseen. Opas toimii myös ennaltaehkäisevän toiminnan tukena varhaiskasvatuksessa.
Lapsen hyvinvointi
Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta.
Hyvinvointia edistetään varhaiskasvatuksessa arjen pienillä asioilla, kuten antamalla mahdollisuus päivän aikana rauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa. Toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan yhteisön mahdollisuus toimia kiireettömässä ja oppimista edistävässä ympäristössä.
Selkeä ja suunnitelmallinen, mutta joustava päivän rakenne edistää hyvinvointia.
Positiivinen pedagogiikka on osa varhaiskasvatuksen arkea tukien lapsen sekä koko yhteisön hyvinvointia. Positiivinen pedagogiikka näkyy varhaiskasvatuksessa esimerkiksi lapsen vahvuuksien tunnistamisena.
Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä elementti lasten hyvinvoinnin kannalta, koska hyvinvointitaitoja opetetaan ja vahvistetaan aikuisen esimerkin avulla.
KasvuVauhdissa- hanke on tuottanut Lapsen hyvinvointikyselyyn liittyvän menetelmä- oppaan vastaamaan kyselyssä mahdollisesti esille nouseviin interventioihin. Opas sisältää konkreettisia toimenpiteitä varhaiskasvatuksen arkeen lapsen hyvinvoinnin tukemiseen ja lisäämiseen. Opas toimii myös ennaltaehkäisevän toiminnan tukena varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuslaki takaa lapselle oikeuden varhaiskasvatukseen. Tutkimukset osoittavat varhaiskasvatuksen tukevan lapsen kasvua oppijana, kasvua osaksi yhteisöä sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Tämä mahdollistuu, kun lapsi pääsee leikkimään kavereiden kanssa ja itselleen ennestään vieraiden aikuisten kanssa.
Pidemmällä aikavälillä varhaiskasvatuksen vaikutukset vaikuttavat lapsen positiiviseen suhtautumiseen oppimiseen ja koulupolun sujuvuuteen. Laadukas varhaiskasvatus mahdollistaa yllämainitut asiat. Lapsen hyvä varhaiskasvatuspäivä tehdään yhdessä henkilöstön ja huoltajien kanssa. (OPH, Tampereen yliopiston professori Kirsti Karila)
KasvuVauhdissa-hanke tekee tiivistä yhteistyötä KouluKunnossa- hankkeen kanssa. KouluKunnossa-hankkeen tavoitteena on sitouttaa yhä useampi oppilas koulunkäyntiin entistä paremmin ja luoda kaikille mielekkäämpiä arki- ja oppimisympäristöjä. Esiopetuksessa lapsilla on oppivelvollisuus ja lapsen läsnäolo on erittäin merkityksellistä oppimisen kannalta. Voit käydä tutustumassa lisää aiheeseen www.koulukunnossa.fi.
Keskustele rohkeasti huoltajien kanssa lapsen läsnäolon merkityksestä varhaiskasvatuksessa. On hyvä kertoa tulevien päivien ohjelmista etukäteen huoltajille, jotta he tietävät missä vaiheessa päivää lapsen olisi hyvä olla mukana toiminnassa. Esimerkiksi vuorotyö voi aiheuttaa vaihtelevia hoitoaikoja lapsen arjessa.
Läsnäolon merkitys varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuslaki takaa lapselle oikeuden varhaiskasvatukseen. Tutkimukset osoittavat varhaiskasvatuksen tukevan lapsen kasvua oppijana, kasvua osaksi yhteisöä sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Tämä mahdollistuu, kun lapsi pääsee leikkimään kavereiden kanssa ja itselleen ennestään vieraiden aikuisten kanssa.
Pidemmällä aikavälillä varhaiskasvatuksen vaikutukset vaikuttavat lapsen positiiviseen suhtautumiseen oppimiseen ja koulupolun sujuvuuteen. Laadukas varhaiskasvatus mahdollistaa yllämainitut asiat. Lapsen hyvä varhaiskasvatuspäivä tehdään yhdessä henkilöstön ja huoltajien kanssa. (OPH, Tampereen yliopiston professori Kirsti Karila)
KasvuVauhdissa-hanke tekee tiivistä yhteistyötä KouluKunnossa- hankkeen kanssa. KouluKunnossa-hankkeen tavoitteena on sitouttaa yhä useampi oppilas koulunkäyntiin entistä paremmin ja luoda kaikille mielekkäämpiä arki- ja oppimisympäristöjä. Esiopetuksessa lapsilla on oppivelvollisuus ja lapsen läsnäolo on erittäin merkityksellistä oppimisen kannalta. Voit käydä tutustumassa lisää aiheeseen www.koulukunnossa.fi.
Keskustele rohkeasti huoltajien kanssa lapsen läsnäolon merkityksestä varhaiskasvatuksessa. On hyvä kertoa tulevien päivien ohjelmista etukäteen huoltajille, jotta he tietävät missä vaiheessa päivää lapsen olisi hyvä olla mukana toiminnassa. Esimerkiksi vuorotyö voi aiheuttaa vaihtelevia hoitoaikoja lapsen arjessa.
Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Myös lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsen varhaiskasvatussuunnitelman prosessissa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä tuntea lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan suunnittelun ja arvioinnin väline. Toiminnan tavoitteiden saavuttaminen kirjataan ja tavoitteita muutetaan lapsen muuttunutta tilannetta vastaavaksi.
Lapsen tarvitsema tuki eli tuen taso, muodot ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelmasta tulee ilmetä, jos tuen tarve ja toimenpiteet ovat päättyneet.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettaja ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa.
Henkilöstön tehtävänä on tukea huoltajan ja lapsen osallisuutta suunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja toteutumista arvioidaan ja tarkistetaan tarpeen mukaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin.
(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022)
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU)
Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Myös lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsen varhaiskasvatussuunnitelman prosessissa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä tuntea lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan suunnittelun ja arvioinnin väline. Toiminnan tavoitteiden saavuttaminen kirjataan ja tavoitteita muutetaan lapsen muuttunutta tilannetta vastaavaksi.
Lapsen tarvitsema tuki eli tuen taso, muodot ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelmasta tulee ilmetä, jos tuen tarve ja toimenpiteet ovat päättyneet.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettaja ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa.
Henkilöstön tehtävänä on tukea huoltajan ja lapsen osallisuutta suunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja toteutumista arvioidaan ja tarkistetaan tarpeen mukaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin.
(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022)
Tästä löydät toimintamallin, jota noudatetaan lapsen tuen tarpeen ilmetessä. Yleisestä tuesta ei tarvita hallintopäätöstä, vaan siinä riittää tuen tarpeen kirjaaminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja säännöllinen arviointi tuen muotojen vaikuttavuudesta.
Muista tuen tasoista sekä tulkitsemis- ja avustamispalveluista tarvitaan hallintopäätös.
Tuen hakemisen prosessi
Tästä löydät toimintamallin, jota noudatetaan lapsen tuen tarpeen ilmetessä. Yleisestä tuesta ei tarvita hallintopäätöstä, vaan siinä riittää tuen tarpeen kirjaaminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja säännöllinen arviointi tuen muotojen vaikuttavuudesta.
Muista tuen tasoista sekä tulkitsemis- ja avustamispalveluista tarvitaan hallintopäätös.
Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö
Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen tasa-arvoisen vuorovaikutuksen sekä keskinäisen kunnioituksen kautta tukevat kasvatusyhteistyötä.
Yhteistyön merkitys huoltajan kanssa korostuu lapsen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajan ja henkilöstön välisen yhteistyön myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi tuen tarpeen havaitsemisessa lapsen arjessa. Tukea annettaessa on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä.
Huoltajille on annettavissa Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa -opas huoltajille. Opas löytyy alta linkistä sähköisenä. Opas on käännetty ruotsiksi, englanniksi sekä venäjäksi.
Lapsen_tuki_
varhaiskasvatuksessa_opas_2022.pdf
Stod_for_barn_inom_
smabarnspedagogiken_2022.pdf
Yhteistyön eri muotoja varhaiskasvatuksessa 1
Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö
Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen tasa-arvoisen vuorovaikutuksen sekä keskinäisen kunnioituksen kautta tukevat kasvatusyhteistyötä.
Yhteistyön merkitys huoltajan kanssa korostuu lapsen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajan ja henkilöstön välisen yhteistyön myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi tuen tarpeen havaitsemisessa lapsen arjessa. Tukea annettaessa on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä.
Huoltajille on annettavissa Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa -opas huoltajille. Opas löytyy alta linkistä sähköisenä. Opas on käännetty ruotsiksi, englanniksi sekä venäjäksi.
Lapsen_tuki_
varhaiskasvatuksessa_opas_2022.pdf
Stod_for_barn_inom_
smabarnspedagogiken_2022.pdf
Kodin ja varhaiskasvatuksen välinen viestintä
Wilma/Muu sähköinen pk:n kanava on hyvä väline, kun asia on normaalia arkipäivään liittyvää viestintää eikä vaadi kiireellistä reagointia. Esimerkiksi yleiset tiedotteet tai muistutukset voidaan välittää sähköisesti. Myös lapsen arjessa otetut valokuvat voidaan lähettää sähköisesti.
Sähköisessä viestinnässä on hyvä muistaa, että sekä kirjoittajalla että lukijalla on vastuu viestin tulkitsemisesta. Kirjallisessa viestinnässä on tärkeää kiinnittää huomiota viestin sisältöön, kirjoitustyyliin sekä yleiseen kirjoitustapaan. Sähköisessä viestinnässä tulee huomioida salassapitovelvollisuuden toteutuminen.
Puhelin on parempi väline, kun asia on kiireellinen ja vaatii välitöntä reagointia lapsen hyvinvointiin liittyen. Puhelimitse soittaessa on tärkeää miettiä oikeat sanavalinnat sekä järjestää keskustelulle aikaa. On tärkeää kiinnittää huomiota ympäristöön salassapitovelvollisuuden toteutumiseksi.
Kasvotusten tapaaminen on paras toimintatapa, kun asia koskee lapsen sen hetkistä hyvinvointia, muuttunutta tilannetta tai mahdollista huolta. Arjen kuulumisten vaihdot voidaan hoitaa haku- tai tuontitilanteissa. Tarvittaessa on syytä varata rauhallinen hetki ja paikka yhteiselle keskustelulle.
Monialainen yhteistyö
- Tuen tarpeen ilmetessä henkilöstö on yhteydessä huoltajiin.
- Huoltajien luvalla varhaiskasvatuksen opettaja konsultoi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (veo).
- Veo tekee tarvittaessa lisäselvitystä. Tuen tarpeen selvitystä varten halutaan saada mahdollisimman kattava näkökulma ja tarvittaessa mukaan otetaan muita lasta hoitavia tahoja.
Monialaista yhteistyötä toteutetaan lapsen edun mukaisesti ensisijaisesti huoltajien suostumuksella. Tällaiseen yhteistyöhön voi kuulua lastenneuvola, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola tai muut sosiaalitoimen palvelut.
Yhteistyötä tehtäessä noudatetaan salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia säännöksiä.
Monialainen yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatuksessa verkostopalaverina, jossa varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii koollekutsujana. Paikalla ovat huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi muu lasta hoitava taho.
Yhteistyön eri muotoja varhaiskasvatuksessa 2
Kodin ja varhaiskasvatuksen välinen viestintä
Wilma/Muu sähköinen pk:n kanava on hyvä väline, kun asia on normaalia arkipäivään liittyvää viestintää eikä vaadi kiireellistä reagointia. Esimerkiksi yleiset tiedotteet tai muistutukset voidaan välittää sähköisesti. Myös lapsen arjessa otetut valokuvat voidaan lähettää sähköisesti.
Sähköisessä viestinnässä on hyvä muistaa, että sekä kirjoittajalla että lukijalla on vastuu viestin tulkitsemisesta. Kirjallisessa viestinnässä on tärkeää kiinnittää huomiota viestin sisältöön, kirjoitustyyliin sekä yleiseen kirjoitustapaan. Sähköisessä viestinnässä tulee huomioida salassapitovelvollisuuden toteutuminen.
Puhelin on parempi väline, kun asia on kiireellinen ja vaatii välitöntä reagointia lapsen hyvinvointiin liittyen. Puhelimitse soittaessa on tärkeää miettiä oikeat sanavalinnat sekä järjestää keskustelulle aikaa. On tärkeää kiinnittää huomiota ympäristöön salassapitovelvollisuuden toteutumiseksi.
Kasvotusten tapaaminen on paras toimintatapa, kun asia koskee lapsen sen hetkistä hyvinvointia, muuttunutta tilannetta tai mahdollista huolta. Arjen kuulumisten vaihdot voidaan hoitaa haku- tai tuontitilanteissa. Tarvittaessa on syytä varata rauhallinen hetki ja paikka yhteiselle keskustelulle.
Monialainen yhteistyö
- Tuen tarpeen ilmetessä henkilöstö on yhteydessä huoltajiin.
- Huoltajien luvalla varhaiskasvatuksen opettaja konsultoi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (veo).
- Veo tekee tarvittaessa lisäselvitystä. Tuen tarpeen selvitystä varten halutaan saada mahdollisimman kattava näkökulma ja tarvittaessa mukaan otetaan muita lasta hoitavia tahoja.
Monialaista yhteistyötä toteutetaan lapsen edun mukaisesti ensisijaisesti huoltajien suostumuksella. Tällaiseen yhteistyöhön voi kuulua lastenneuvola, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola tai muut sosiaalitoimen palvelut.
Yhteistyötä tehtäessä noudatetaan salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia säännöksiä.
Monialainen yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatuksessa verkostopalaverina, jossa varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii koollekutsujana. Paikalla ovat huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi muu lasta hoitava taho.
Arviointi
Arvioinnin tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista sekä varhaiskasvatuksen kehittämistä. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä. (varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet 2022)
Erityisryhmä
Kunnat voivat toteuttaa erityisryhmien järjestämisen eri tavoin huomioiden lapsen etu. Erityisryhmällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi pedagogisesti vahvistettuja ryhmiä tai integroituja ryhmiä. Lähtökohtaisesti ryhmät pyritään järjestämään sinne, jossa ryhmää tarvitaan.
Esiopetus
Esiopetus on maksutonta opetusta, jota lapset saavat oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa. Esiopetus on velvoittavaa eli lapsen tulee osallistua esiopetukseen. (OPH)
Hallintopäätös
Kunnan viranomaisen tekemä kirjallinen ratkaisu. Päätöksellä perustetaan, muutetaan tai kumotaan velvoite varhaiskasvatukselle lapsen etu huomioiden. Hallintopäätöksessä viranomainen käyttää julkista valtaansa noudattaen lainsäädäntöä yksittäiseen konkreettiseen tapaukseen.
Huoltaja
Huoltaja tarkoittaa henkilöä, joka vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Myös etävanhempi voi olla huoltaja.
Inklusiivisuus
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Periaatteisiin kuuluu kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Varhaiskasvatusta järjestetään ja kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti, jolloin kaikilla lapsilla on oikeus osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. (vasun perusteet 2022)
Laadukas varhaiskasvatus
Laadukas varhaiskasvatus on monen tekijän summa. Keskeisinä vaikuttavina tekijöinä ovat henkilöstön koulutus ja osaaminen sekä toiminnan suunnitelmallisuus sekä tavoitteellisuus. Laadukas varhaiskasvatus on kokonaisuus sisältäen kasvatusta, opetusta sekä hoitoa. Kokonaisuutta arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Laatu syntyy koko henkilöstön sekä huoltajien yhteistyöllä.
Varhaiskasvatuksen tuen aakkoset 1
Arviointi
Arvioinnin tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista sekä varhaiskasvatuksen kehittämistä. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä. (varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet 2022)
Erityisryhmä
Kunnat voivat toteuttaa erityisryhmien järjestämisen eri tavoin huomioiden lapsen etu. Erityisryhmällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi pedagogisesti vahvistettuja ryhmiä tai integroituja ryhmiä. Lähtökohtaisesti ryhmät pyritään järjestämään sinne, jossa ryhmää tarvitaan.
Esiopetus
Esiopetus on maksutonta opetusta, jota lapset saavat oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa. Esiopetus on velvoittavaa eli lapsen tulee osallistua esiopetukseen. (OPH)
Hallintopäätös
Kunnan viranomaisen tekemä kirjallinen ratkaisu. Päätöksellä perustetaan, muutetaan tai kumotaan velvoite varhaiskasvatukselle lapsen etu huomioiden. Hallintopäätöksessä viranomainen käyttää julkista valtaansa noudattaen lainsäädäntöä yksittäiseen konkreettiseen tapaukseen.
Huoltaja
Huoltaja tarkoittaa henkilöä, joka vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Myös etävanhempi voi olla huoltaja.
Inklusiivisuus
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Periaatteisiin kuuluu kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Varhaiskasvatusta järjestetään ja kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti, jolloin kaikilla lapsilla on oikeus osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. (vasun perusteet 2022)
Laadukas varhaiskasvatus
Laadukas varhaiskasvatus on monen tekijän summa. Keskeisinä vaikuttavina tekijöinä ovat henkilöstön koulutus ja osaaminen sekä toiminnan suunnitelmallisuus sekä tavoitteellisuus. Laadukas varhaiskasvatus on kokonaisuus sisältäen kasvatusta, opetusta sekä hoitoa. Kokonaisuutta arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Laatu syntyy koko henkilöstön sekä huoltajien yhteistyöllä.
Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Jokaisella kunnalla tulee siis olla oma varhaiskasvatussuunnitelma. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. (vasun perusteet 2022.)
Pienryhmä
Ryhmä jaetaan henkilöstön kesken pienempiin ryhmiin huomioiden lapsen tarve. Pienryhmän lapsimäärä ja lapset voivat vaihdella tilanteen mukaan. Pienryhmä hyödyttää sekä lasta että henkilöstöä mahdollistaen lapsen rauhallisemman oppimisympäristön sekä toiminnan suunnittelun ja toteutuksen yksilöllisen lapsen tarpeet ja mielenkiinnon kohteet huomioiden. Lapsi kokee helpommin osallisuutta saadessaan äänensä paremmin kuuluviin.
Struktuuri
Struktuuri tarkoittaa jäsennystä. Varhaiskasvatuksen arjessa esimerkiksi toistuvaa päiväjärjestystä, jossa aikataulutus toistuu samanlaisena ja asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä.
Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä edistäen lasten osallisuutta.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. (vasun perusteet)
Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.
Verkostopalaveri
Verkostopalaveriin kutsutaan kaikki lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkitykselliset henkilöt. Verkostopalaveriin osallistuvilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja tulla kuulluksi. Verkostossa ollaan aidosti kiinnostuneita lapsen ja perheen asioista ja palaverille varataan riittävästi aikaa. Verkostopalaverissa keskitytään positiivisen näkökulman kautta asioiden läpikäyntiin ja suunnitteluun. Vuorovaikutuksellisuus on tärkeässä roolissa verkostopalaverissa.
Lähteet:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetus
(OPH, Tampereen yliopiston professori Kirsti Karila) https://www.youtube.com/watch?v=maIAwcOYZZY
Varhaiskasvatuksen tuen aakkoset 2
Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Jokaisella kunnalla tulee siis olla oma varhaiskasvatussuunnitelma. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. (vasun perusteet 2022.)
Pienryhmä
Ryhmä jaetaan henkilöstön kesken pienempiin ryhmiin huomioiden lapsen tarve. Pienryhmän lapsimäärä ja lapset voivat vaihdella tilanteen mukaan. Pienryhmä hyödyttää sekä lasta että henkilöstöä mahdollistaen lapsen rauhallisemman oppimisympäristön sekä toiminnan suunnittelun ja toteutuksen yksilöllisen lapsen tarpeet ja mielenkiinnon kohteet huomioiden. Lapsi kokee helpommin osallisuutta saadessaan äänensä paremmin kuuluviin.
Struktuuri
Struktuuri tarkoittaa jäsennystä. Varhaiskasvatuksen arjessa esimerkiksi toistuvaa päiväjärjestystä, jossa aikataulutus toistuu samanlaisena ja asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä.
Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä edistäen lasten osallisuutta.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. (vasun perusteet)
Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.
Verkostopalaveri
Verkostopalaveriin kutsutaan kaikki lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkitykselliset henkilöt. Verkostopalaveriin osallistuvilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja tulla kuulluksi. Verkostossa ollaan aidosti kiinnostuneita lapsen ja perheen asioista ja palaverille varataan riittävästi aikaa. Verkostopalaverissa keskitytään positiivisen näkökulman kautta asioiden läpikäyntiin ja suunnitteluun. Vuorovaikutuksellisuus on tärkeässä roolissa verkostopalaverissa.
Lähteet:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetus
(OPH, Tampereen yliopiston professori Kirsti Karila) https://www.youtube.com/watch?v=maIAwcOYZZY
Löydät täältä lapsesi varhaiskasvatukseen liittyviä yleisiä ohjeistuksia ja taustalla olevia säädöksiä, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen arkeen. Olemme huomioineet 1.8.2022 muuttuneen lakimuutoksen koskien lapsen tukea varhaiskasvatuksessa.
Tästä löydät toimintamallin, jota noudatetaan lapsen tuen tarpeen ilmetessä. Yleisestä tuesta ei tarvita hallintopäätöstä, vaan siinä riittää tuen tarpeen kirjaaminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja säännöllinen arviointi tuen muotojen vaikuttavuudesta.
Muista tuen tasoista sekä tulkitsemis- ja avustamispalveluista tarvitaan hallintopäätös.
Tuen hakemisen prosessi
Tästä löydät toimintamallin, jota noudatetaan lapsen tuen tarpeen ilmetessä. Yleisestä tuesta ei tarvita hallintopäätöstä, vaan siinä riittää tuen tarpeen kirjaaminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja säännöllinen arviointi tuen muotojen vaikuttavuudesta.
Muista tuen tasoista sekä tulkitsemis- ja avustamispalveluista tarvitaan hallintopäätös.
Arviointi
Arvioinnin tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista sekä varhaiskasvatuksen kehittämistä. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä. (varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet 2022)
Erityisryhmä
Kunnat voivat toteuttaa erityisryhmien järjestämisen eri tavoin huomioiden lapsen etu. Erityisryhmällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi pedagogisesti vahvistettuja ryhmiä tai integroituja ryhmiä. Lähtökohtaisesti ryhmät pyritään järjestämään sinne, jossa ryhmää tarvitaan.
Esiopetus
Esiopetus on maksutonta opetusta, jota lapset saavat oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa. Esiopetus on velvoittavaa eli lapsen tulee osallistua esiopetukseen. (OPH)
Hallintopäätös
Kunnan viranomaisen tekemä kirjallinen ratkaisu. Päätöksellä perustetaan, muutetaan tai kumotaan velvoite varhaiskasvatukselle lapsen etu huomioiden. Hallintopäätöksessä viranomainen käyttää julkista valtaansa noudattaen lainsäädäntöä yksittäiseen konkreettiseen tapaukseen.
Huoltaja
Huoltaja tarkoittaa henkilöä, joka vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Myös etävanhempi voi olla huoltaja.
Inklusiivisuus
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Periaatteisiin kuuluu kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Varhaiskasvatusta järjestetään ja kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti, jolloin kaikilla lapsilla on oikeus osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. (vasun perusteet 2022)
Laadukas varhaiskasvatus
Laadukas varhaiskasvatus on monen tekijän summa. Keskeisinä vaikuttavina tekijöinä ovat henkilöstön koulutus ja osaaminen sekä toiminnan suunnitelmallisuus sekä tavoitteellisuus. Laadukas varhaiskasvatus on kokonaisuus sisältäen kasvatusta, opetusta sekä hoitoa. Kokonaisuutta arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Laatu syntyy koko henkilöstön sekä huoltajien yhteistyöllä.
Varhaiskasvatuksen tuen aakkoset 1
Arviointi
Arvioinnin tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista sekä varhaiskasvatuksen kehittämistä. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä. (varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet 2022)
Erityisryhmä
Kunnat voivat toteuttaa erityisryhmien järjestämisen eri tavoin huomioiden lapsen etu. Erityisryhmällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi pedagogisesti vahvistettuja ryhmiä tai integroituja ryhmiä. Lähtökohtaisesti ryhmät pyritään järjestämään sinne, jossa ryhmää tarvitaan.
Esiopetus
Esiopetus on maksutonta opetusta, jota lapset saavat oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa. Esiopetus on velvoittavaa eli lapsen tulee osallistua esiopetukseen. (OPH)
Hallintopäätös
Kunnan viranomaisen tekemä kirjallinen ratkaisu. Päätöksellä perustetaan, muutetaan tai kumotaan velvoite varhaiskasvatukselle lapsen etu huomioiden. Hallintopäätöksessä viranomainen käyttää julkista valtaansa noudattaen lainsäädäntöä yksittäiseen konkreettiseen tapaukseen.
Huoltaja
Huoltaja tarkoittaa henkilöä, joka vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Myös etävanhempi voi olla huoltaja.
Inklusiivisuus
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Periaatteisiin kuuluu kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Varhaiskasvatusta järjestetään ja kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti, jolloin kaikilla lapsilla on oikeus osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. (vasun perusteet 2022)
Laadukas varhaiskasvatus
Laadukas varhaiskasvatus on monen tekijän summa. Keskeisinä vaikuttavina tekijöinä ovat henkilöstön koulutus ja osaaminen sekä toiminnan suunnitelmallisuus sekä tavoitteellisuus. Laadukas varhaiskasvatus on kokonaisuus sisältäen kasvatusta, opetusta sekä hoitoa. Kokonaisuutta arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Laatu syntyy koko henkilöstön sekä huoltajien yhteistyöllä.
Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Jokaisella kunnalla tulee siis olla oma varhaiskasvatussuunnitelma. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. (vasun perusteet 2022.)
Pienryhmä
Ryhmä jaetaan henkilöstön kesken pienempiin ryhmiin huomioiden lapsen tarve. Pienryhmän lapsimäärä ja lapset voivat vaihdella tilanteen mukaan. Pienryhmä hyödyttää sekä lasta että henkilöstöä mahdollistaen lapsen rauhallisemman oppimisympäristön sekä toiminnan suunnittelun ja toteutuksen yksilöllisen lapsen tarpeet ja mielenkiinnon kohteet huomioiden. Lapsi kokee helpommin osallisuutta saadessaan äänensä paremmin kuuluviin.
Struktuuri
Struktuuri tarkoittaa jäsennystä. Varhaiskasvatuksen arjessa esimerkiksi toistuvaa päiväjärjestystä, jossa aikataulutus toistuu samanlaisena ja asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä.
Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä edistäen lasten osallisuutta.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. (vasun perusteet)
Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.
Verkostopalaveri
Verkostopalaveriin kutsutaan kaikki lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkitykselliset henkilöt. Verkostopalaveriin osallistuvilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja tulla kuulluksi. Verkostossa ollaan aidosti kiinnostuneita lapsen ja perheen asioista ja palaverille varataan riittävästi aikaa. Verkostopalaverissa keskitytään positiivisen näkökulman kautta asioiden läpikäyntiin ja suunnitteluun. Vuorovaikutuksellisuus on tärkeässä roolissa verkostopalaverissa.
Lähteet:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetus
(OPH, Tampereen yliopiston professori Kirsti Karila) https://www.youtube.com/watch?v=maIAwcOYZZY
Varhaiskasvatuksen tuen aakkoset 2
Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Jokaisella kunnalla tulee siis olla oma varhaiskasvatussuunnitelma. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. (vasun perusteet 2022.)
Pienryhmä
Ryhmä jaetaan henkilöstön kesken pienempiin ryhmiin huomioiden lapsen tarve. Pienryhmän lapsimäärä ja lapset voivat vaihdella tilanteen mukaan. Pienryhmä hyödyttää sekä lasta että henkilöstöä mahdollistaen lapsen rauhallisemman oppimisympäristön sekä toiminnan suunnittelun ja toteutuksen yksilöllisen lapsen tarpeet ja mielenkiinnon kohteet huomioiden. Lapsi kokee helpommin osallisuutta saadessaan äänensä paremmin kuuluviin.
Struktuuri
Struktuuri tarkoittaa jäsennystä. Varhaiskasvatuksen arjessa esimerkiksi toistuvaa päiväjärjestystä, jossa aikataulutus toistuu samanlaisena ja asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä.
Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä edistäen lasten osallisuutta.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. (vasun perusteet)
Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.
Verkostopalaveri
Verkostopalaveriin kutsutaan kaikki lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkitykselliset henkilöt. Verkostopalaveriin osallistuvilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja tulla kuulluksi. Verkostossa ollaan aidosti kiinnostuneita lapsen ja perheen asioista ja palaverille varataan riittävästi aikaa. Verkostopalaverissa keskitytään positiivisen näkökulman kautta asioiden läpikäyntiin ja suunnitteluun. Vuorovaikutuksellisuus on tärkeässä roolissa verkostopalaverissa.
Lähteet:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetus
(OPH, Tampereen yliopiston professori Kirsti Karila) https://www.youtube.com/watch?v=maIAwcOYZZY
Lasten päivähoito on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Tänä päivänä varhaiskasvatus ei ole enää pelkästään lapsenne hoivaa ja huolenpitoa, vaan siihen kuuluu kokonaisvaltainen kasvatus. Nykyään varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Jokaisella varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain mukaan oikein saada suunnitelmallista sekä tavoitteellista hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Varhaiskasvatuksen tavoitteena onkin tukea lapsenne oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Periaatteilla tarkoitetaan lapsia koskevia yhtäläisiä oikeuksia, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä, tasa-arvoisuutta, moninaisuuden arvostamista sekä sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisyyttä. Inklusiivisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan varhaiskasvatusta, jossa lapsenne voi yksilöllisesti toimia, kehittyä ja oppia omana itsenään ja yhteisön jäsenenä.
Ensisijainen vastuu lapsenne kasvatuksesta on toki teillä huoltajilla ja varhaiskasvatus tukee ja vastaa omalta osaltaan lapsen hyvinvoinnista yhteistyössä teidän kanssanne. Yksinkertaistettuna laadukas varhaiskasvatus onkin teidän huoltajien kanssa yhteistyössä lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen huomioiden hänen yksilölliset tarpeet.
Laadukas varhaiskasvatus
Lasten päivähoito on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Tänä päivänä varhaiskasvatus ei ole enää pelkästään lapsenne hoivaa ja huolenpitoa, vaan siihen kuuluu kokonaisvaltainen kasvatus. Nykyään varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Jokaisella varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain mukaan oikein saada suunnitelmallista sekä tavoitteellista hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Varhaiskasvatuksen tavoitteena onkin tukea lapsenne oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Periaatteilla tarkoitetaan lapsia koskevia yhtäläisiä oikeuksia, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä, tasa-arvoisuutta, moninaisuuden arvostamista sekä sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisyyttä. Inklusiivisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan varhaiskasvatusta, jossa lapsenne voi yksilöllisesti toimia, kehittyä ja oppia omana itsenään ja yhteisön jäsenenä.
Ensisijainen vastuu lapsenne kasvatuksesta on toki teillä huoltajilla ja varhaiskasvatus tukee ja vastaa omalta osaltaan lapsen hyvinvoinnista yhteistyössä teidän kanssanne. Yksinkertaistettuna laadukas varhaiskasvatus onkin teidän huoltajien kanssa yhteistyössä lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen huomioiden hänen yksilölliset tarpeet.
Varhaiskasvatuslaki
Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä varhaiskasvatuksen tietovarannosta.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset.
Varhaiskasvatuksen ja tuen järjestämisen lähtökohdat
Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa lapselle hänen tarvitsemaansa tukea päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lapsen tuen tarve arvioidaan ja tukea annetaan viivytyksettä. Tuki varhaiskasvatuksessa järjestetään yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada tukea omassa lapsiryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin. Mikäli lapsen tuen tarpeet sitä edellyttävät, lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen pienryhmässä tai erityisryhmässä.
Tukea annettaessa on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä. Näissä tilanteissa yhteistyön sekä avoimen keskustelun merkitys korostuu, jotta tieto siirtyy.
Lapsen saama tuki
Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Lasta kuullaan lapsen ikä ja kehitys huomioiden. Varhaiskasvatuksessa tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista.
Varhaiskasvatuksen tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Varhaiskasvatuslaki
Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä varhaiskasvatuksen tietovarannosta.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset.
Varhaiskasvatuksen ja tuen järjestämisen lähtökohdat
Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa lapselle hänen tarvitsemaansa tukea päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lapsen tuen tarve arvioidaan ja tukea annetaan viivytyksettä. Tuki varhaiskasvatuksessa järjestetään yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada tukea omassa lapsiryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin. Mikäli lapsen tuen tarpeet sitä edellyttävät, lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen pienryhmässä tai erityisryhmässä.
Tukea annettaessa on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä. Näissä tilanteissa yhteistyön sekä avoimen keskustelun merkitys korostuu, jotta tieto siirtyy.
Lapsen saama tuki
Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Lasta kuullaan lapsen ikä ja kehitys huomioiden. Varhaiskasvatuksessa tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista.
Lapsenne varhaiseen ja tärkeimpään kehitysympäristöön kuuluvat koti ja perhe. Niissä paikoissa muodostuvat hyvinvoinnin edellytykset lapsen elämässä (Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012, 33). Myös perheenne hyvinvointi ja toimiva arki ovat osa teidän lapsenne hyvinvoinnista rakentuvaa kokonaisuutta. Varhaiskasvatus tukee lapsen hyvinvointia yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huomioiden kuitenkin lapsen yksilölliset tarpeet.
Hyvinvointia edistetään varhaiskasvatuksessa arjen pienillä asioilla, kuten antamalla mahdollisuus päivän aikana rauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa. Arjessa huomioidaan ryhmän ja lapsen mahdollisuus toimia kiireettömässä ja oppimista edistävässä ympäristössä.
Positiivinen pedagogiikka on osa varhaiskasvatuksen arkea tukien lapsenne sekä koko yhteisön hyvinvointia. Positiivinen pedagogiikka näkyy esimerkiksi juuri teidän lapsen vahvuuksien tunnistamisena ja niiden esiin tuomisessa arjen eri tilanteissa.
Joissakin tilanteissa lapsi saattaa tarvita tukea ja tällöin varhaiskasvatuksessa huomioidaan hänen tarpeet. Oikea-aikaisella, yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Varhaiskasvatuksessa tukea tarjotaan joko yleisenä tukena, tehostettuna tukena tai erityisenä tukena. Voit lukea varhaiskasvatuksen tarjoamasta tuesta tarkemmin lisää tuen tasot-osiosta.
Kaiken kaikkiaan voisi ajatella lapsenne hyvinvoinnin tukemisen olevan kokonaisuus, johon tarvitaan kaikkia lapsen elämässä olevia aikuisia.
Lapsen hyvinvointi
Lapsenne varhaiseen ja tärkeimpään kehitysympäristöön kuuluvat koti ja perhe. Niissä paikoissa muodostuvat hyvinvoinnin edellytykset lapsen elämässä (Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012, 33). Myös perheenne hyvinvointi ja toimiva arki ovat osa teidän lapsenne hyvinvoinnista rakentuvaa kokonaisuutta. Varhaiskasvatus tukee lapsen hyvinvointia yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huomioiden kuitenkin lapsen yksilölliset tarpeet.
Hyvinvointia edistetään varhaiskasvatuksessa arjen pienillä asioilla, kuten antamalla mahdollisuus päivän aikana rauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa. Arjessa huomioidaan ryhmän ja lapsen mahdollisuus toimia kiireettömässä ja oppimista edistävässä ympäristössä.
Positiivinen pedagogiikka on osa varhaiskasvatuksen arkea tukien lapsenne sekä koko yhteisön hyvinvointia. Positiivinen pedagogiikka näkyy esimerkiksi juuri teidän lapsen vahvuuksien tunnistamisena ja niiden esiin tuomisessa arjen eri tilanteissa.
Joissakin tilanteissa lapsi saattaa tarvita tukea ja tällöin varhaiskasvatuksessa huomioidaan hänen tarpeet. Oikea-aikaisella, yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Varhaiskasvatuksessa tukea tarjotaan joko yleisenä tukena, tehostettuna tukena tai erityisenä tukena. Voit lukea varhaiskasvatuksen tarjoamasta tuesta tarkemmin lisää tuen tasot-osiosta.
Kaiken kaikkiaan voisi ajatella lapsenne hyvinvoinnin tukemisen olevan kokonaisuus, johon tarvitaan kaikkia lapsen elämässä olevia aikuisia.
Varhaiskasvatuslaki takaa lapsellenne oikeuden varhaiskasvatukseen. Tutkimukset osoittavat varhaiskasvatuksen tukevan lapsen kasvua oppijana, kasvua osaksi yhteisöä sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Tämä mahdollistuu, kun lapsi pääsee leikkimään kavereiden kanssa ja itselleen ennestään vieraiden aikuisten kanssa.
Pidemmällä aikavälillä varhaiskasvatuksen vaikutukset vaikuttavat lapsen positiiviseen suhtautumiseen oppimiseen ja koulupolun sujuvuuteen. Laadukas varhaiskasvatus mahdollistaa yllämainitut asiat.
Lapsenne hyvä varhaiskasvatuspäivä tehdään yhdessä henkilöstön ja huoltajien kanssa. (OPH, Kirsti Karila, professori Tampereen yliopisto)
KasvuVauhdissa-hanke tekee tiivistä yhteistyötä KouluKunnossa-hankkeen kanssa. KouluKunnossa-hankkeen tavoitteena on sitouttaa yhä useampi oppilas koulunkäyntiin entistä paremmin ja luoda kaikille mielekkäämpiä arki- ja oppimisympäristöjä. Esiopetuksessa lapsilla on oppivelvollisuus ja lapsen läsnäolo on erittäin merkityksellistä oppimisen kannalta. Voit käydä tutustumassa lisää aiheeseen www.koulukunnossa.fi.
Läsnäolon merkitys varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuslaki takaa lapsellenne oikeuden varhaiskasvatukseen. Tutkimukset osoittavat varhaiskasvatuksen tukevan lapsen kasvua oppijana, kasvua osaksi yhteisöä sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Tämä mahdollistuu, kun lapsi pääsee leikkimään kavereiden kanssa ja itselleen ennestään vieraiden aikuisten kanssa.
Pidemmällä aikavälillä varhaiskasvatuksen vaikutukset vaikuttavat lapsen positiiviseen suhtautumiseen oppimiseen ja koulupolun sujuvuuteen. Laadukas varhaiskasvatus mahdollistaa yllämainitut asiat.
Lapsenne hyvä varhaiskasvatuspäivä tehdään yhdessä henkilöstön ja huoltajien kanssa. (OPH, Kirsti Karila, professori Tampereen yliopisto)
KasvuVauhdissa-hanke tekee tiivistä yhteistyötä KouluKunnossa-hankkeen kanssa. KouluKunnossa-hankkeen tavoitteena on sitouttaa yhä useampi oppilas koulunkäyntiin entistä paremmin ja luoda kaikille mielekkäämpiä arki- ja oppimisympäristöjä. Esiopetuksessa lapsilla on oppivelvollisuus ja lapsen läsnäolo on erittäin merkityksellistä oppimisen kannalta. Voit käydä tutustumassa lisää aiheeseen www.koulukunnossa.fi.
Varhaiskasvatuksessa lapsellanne on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu.
Vasun lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Myös lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsen varhaiskasvatussuunnitelman prosessissa. Vasua laadittaessa on tärkeä tuntea lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Näiden osalta toivomme teidän huoltajien tuovan säännöllisesti esille lapsenne vahvuudet ja sen hetkiset mielenkiinnon kohteet.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan suunnittelun ja arvioinnin väline. Toiminnan tavoitteiden saavuttaminen kirjataan ja tavoitteita muutetaan lapsen muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Teidän huoltajien mielipide ja näkemys on erittäin tärkeä ja kannattaakin olla aktiivisesti mukana vasun laatimisessa ja päivittämisessä.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toimii tarvittaessa lapsen tuen pedagogisena asiakirjana, jonka avulla voidaan hakea esimerkiksi hallintopäätöstä tuen tarpeeseen. Hallintopäätöksestä pääset lukemaan lisää tuen tasojen osiosta.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja toteutumista arvioidaan ja tarkistetaan tarpeen mukaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Vasuihin liittyvät palaverit voidaan pitää kasvotusten tai etäpalaverina riippuen tarpeesta.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU)
Varhaiskasvatuksessa lapsellanne on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu.
Vasun lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Myös lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsen varhaiskasvatussuunnitelman prosessissa. Vasua laadittaessa on tärkeä tuntea lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Näiden osalta toivomme teidän huoltajien tuovan säännöllisesti esille lapsenne vahvuudet ja sen hetkiset mielenkiinnon kohteet.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan suunnittelun ja arvioinnin väline. Toiminnan tavoitteiden saavuttaminen kirjataan ja tavoitteita muutetaan lapsen muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Teidän huoltajien mielipide ja näkemys on erittäin tärkeä ja kannattaakin olla aktiivisesti mukana vasun laatimisessa ja päivittämisessä.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toimii tarvittaessa lapsen tuen pedagogisena asiakirjana, jonka avulla voidaan hakea esimerkiksi hallintopäätöstä tuen tarpeeseen. Hallintopäätöksestä pääset lukemaan lisää tuen tasojen osiosta.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja toteutumista arvioidaan ja tarkistetaan tarpeen mukaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Vasuihin liittyvät palaverit voidaan pitää kasvotusten tai etäpalaverina riippuen tarpeesta.
Varhaiskasvatuksessa yhteistyö teidän huoltajien kanssa on tärkeää. Luottamuksellisen suhteen luominen henkilöstön ja huoltajien välille on lapsen edun mukaista ja keskustelua toivotaan matalalla kynnyksellä molemmin puolin. Te olette oman lapsenne asiantuntijoita ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää saada kuulla näkemyksenne oman lapsen kasvusta ja kehityksestä. Mahdolliset tuen tarpeet on hyvä ottaa ajoissa esille ryhmän työntekijöiden kanssa, jotta niitä voidaan yhdessä käydä läpi ja löytää niihin sopivia keinoja.
Mikäli on lapsenne edun mukaista ottaa mukaan yhteistyötahoja, kuten varhaiskasvatuksen erityisopettaja, puheterapeutti, lastensuojelu, neuvola, erikoissairaanhoito tai muu lasta hoitava taho, niin tällainen monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti teidän huoltajien luvalla. Yhteistyötä toteutettaessa noudatetaan salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia säännöksiä. Tästä aiheesta kannattaa olla rohkeasti yhteydessä ryhmän henkilöstöön ja kysyä lisää esimerkiksi tahoista, jotka voivat mahdollisesti olla merkityksellisiä juuri teidän lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa.
Yhteistyötä tehdessä on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsenne mahdollisesti vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä. Erityisesti silloin, kun lapselle annetaan tukea.
Tämä tarkoittaa saumatonta ja avointa yhteistyötä ja tiedon välittämistä teidän huoltajien, varhaiskasvatuksen sekä eri tahojen välillä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sekä mahdollisten muiden asiakirjojen toimittaminen hyvissä ajoin seuraavaan paikkaan on olennaista, jotta voidaan tarjota lapselle heti oikeanlaista varhaiskasvatusta.
Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa- opas huoltajille on KasvuVauhdissa-hankkeen tuottama opas, jossa kerrotaan perusasiat lapsen tuesta 1.8.2022 alkaen. Se on sähköisenä versiona kaikkien käytettävissä. Opas on käännetty ruotsiksi, englanniksi sekä venäjäksi.
Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa
Stöd för barn inom småbarnspedagogiken
Yhteistyö varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksessa yhteistyö teidän huoltajien kanssa on tärkeää. Luottamuksellisen suhteen luominen henkilöstön ja huoltajien välille on lapsen edun mukaista ja keskustelua toivotaan matalalla kynnyksellä molemmin puolin. Te olette oman lapsenne asiantuntijoita ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää saada kuulla näkemyksenne oman lapsen kasvusta ja kehityksestä. Mahdolliset tuen tarpeet on hyvä ottaa ajoissa esille ryhmän työntekijöiden kanssa, jotta niitä voidaan yhdessä käydä läpi ja löytää niihin sopivia keinoja.
Mikäli on lapsenne edun mukaista ottaa mukaan yhteistyötahoja, kuten varhaiskasvatuksen erityisopettaja, puheterapeutti, lastensuojelu, neuvola, erikoissairaanhoito tai muu lasta hoitava taho, niin tällainen monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti teidän huoltajien luvalla. Yhteistyötä toteutettaessa noudatetaan salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia säännöksiä. Tästä aiheesta kannattaa olla rohkeasti yhteydessä ryhmän henkilöstöön ja kysyä lisää esimerkiksi tahoista, jotka voivat mahdollisesti olla merkityksellisiä juuri teidän lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa.
Yhteistyötä tehdessä on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsenne mahdollisesti vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä. Erityisesti silloin, kun lapselle annetaan tukea.
Tämä tarkoittaa saumatonta ja avointa yhteistyötä ja tiedon välittämistä teidän huoltajien, varhaiskasvatuksen sekä eri tahojen välillä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sekä mahdollisten muiden asiakirjojen toimittaminen hyvissä ajoin seuraavaan paikkaan on olennaista, jotta voidaan tarjota lapselle heti oikeanlaista varhaiskasvatusta.
Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa- opas huoltajille on KasvuVauhdissa-hankkeen tuottama opas, jossa kerrotaan perusasiat lapsen tuesta 1.8.2022 alkaen. Se on sähköisenä versiona kaikkien käytettävissä. Opas on käännetty ruotsiksi, englanniksi sekä venäjäksi.
Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa
Stöd för barn inom småbarnspedagogiken
Osio pitää sisällään tietoa varhaiskasvatuksen tarjoamasta tuen tasoista sekä ammattilaisen että huoltajan näkökulmasta. Tuen tasoja on kolme: yleinen tuki, tehostettu tuki sekä erityinen tuki. Lapsen tarvitsema tuki eli tuen taso, tuen muodot ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tuen tasojen välillä siirrytään joustavasti ja tuen taso arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Varhaiskasvatussuunnitelmaa tarkennetaan tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa.
Tuen tasot erikseen kirjattuna. Olemme kirjanneet jokaiseen tuen tasoon muutamia arjen vinkkejä ja huomioineet ennaltaehkäisevän, varhaisen puuttumisen sekä vahvan tuen näkökulmat.
Yleinen tuki on sopiva lapselle silloin, kun tuki muodostuu yksittäisistä tuen muodoista, esimerkiksi yksittäisistä pedagogisista ratkaisuista sekä tukitoimista, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuen tarve on lyhytkestoista tai tukea annetaan matalalla intensiteetillä. Yleinen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa kuuluen kaikille lapsille ja tukea annetaan lapsen omassa ryhmässä. Tukipalveluista tehdään hallintopäätös. Tukipalveluilla tarkoitetaan tulkitsemis- ja avustamispalveluita tai erilaisia apuvälineitä kommunikointiin, kuuloon, näköön, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen.
Arjen vinkkejä:
Yleinen tuki on jokaisen lapsen oikeus ja tämän vuoksi henkilöstön tulee kiinnittää huomiota ryhmän oppimisympäristöön, pedagogiikkaan sekä toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin heti toimintakauden käynnistyttyä. Näiden osalta tarkastelua täytyy suorittaa säännöllisesti koko toimintavuoden ajan. Tiimin onkin hyvä varata aikaa säännölliseen keskusteluun arjessa, jossa tarkastellaan myös omaa ja tiimin toimintaa sekä vuorovaikutusta arjessa lapsen ja ryhmän näkökulmasta.
Kiinnittäkää huomiota aitoon läsnäoloon, kiireettömyyteen sekä havainnointiin. Kirjoittakaa havainnot ylös säännöllisesti.
Tarkoituksena on antaa lapselle tukea heti tarvittaessa esimerkiksi pedagogisilla menetelmillä, jolloin tilanteeseen voidaan vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän vuoksi ota tuen tarve rohkeasti esille varhaisessa vaiheessa tiimin ja huoltajien kanssa. Konsultoi kollegoita sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.
Yleisen tuen tukimuodot sisältyvät perusarkeen lapsen omassa ryhmässä, jolloin on syytä tarkastella oman ryhmän toimintaa aina siinä kohtaa esimerkiksi siinä kohtaa, kun lapsen tuen tarve ilmenee kesken toimintakauden. Tuen muoto voi olla hyvinkin pieni osa arkea, mutta kokonaisuuden osalta sillä voi olla iso merkitys koko ryhmän toimintaan. Sama toimii myös toisinpäin eli koko ryhmän toiminnalla voi olla vaikutusta juuri siihen yksittäiseen tuen muotoon, jota lapsi tarvitsee.
Tarkoituksena on siis antaa lapselle tukea heti esimerkiksi pedagogisilla menetelmillä, jolloin tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Ennaltaehkäisy
Varhaiskasvatuksessa ennaltaehkäisyn tärkein painopiste on lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Tarkat korvat, näkevät silmät ja läsnäoleva henkilöstö ovat avainasemassa ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta.
Avoin ja oikea-aikainen reagointi ovat tärkeässä asemassa lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lapsen yksilölliset vaiheet muuttuvat kasvun myötä ja tästä syystä säännöllinen havainnointi, arviointi ja tilanteen tarkastelu tulee olla osa henkilöstön päivittäistä työtä.
Te, huoltajat, olette avainasemassa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn parissa. Te tunnette lapsenne parhaiten ja tiedätte, miten lapsi toimii koti-ympäristössään. Tämä tieto yhdistettynä varhaiskasvatuksen näkemykseen antaa lapsesta kokonaisvaltaisen kuvan ja varmistaa että kaikilla on sama näkemys lapsesta.
Yleinen tuki
Yleinen tuki on sopiva lapselle silloin, kun tuki muodostuu yksittäisistä tuen muodoista, esimerkiksi yksittäisistä pedagogisista ratkaisuista sekä tukitoimista, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuen tarve on lyhytkestoista tai tukea annetaan matalalla intensiteetillä. Yleinen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa kuuluen kaikille lapsille ja tukea annetaan lapsen omassa ryhmässä. Tukipalveluista tehdään hallintopäätös. Tukipalveluilla tarkoitetaan tulkitsemis- ja avustamispalveluita tai erilaisia apuvälineitä kommunikointiin, kuuloon, näköön, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen.
Arjen vinkkejä:
Yleinen tuki on jokaisen lapsen oikeus ja tämän vuoksi henkilöstön tulee kiinnittää huomiota ryhmän oppimisympäristöön, pedagogiikkaan sekä toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin heti toimintakauden käynnistyttyä. Näiden osalta tarkastelua täytyy suorittaa säännöllisesti koko toimintavuoden ajan. Tiimin onkin hyvä varata aikaa säännölliseen keskusteluun arjessa, jossa tarkastellaan myös omaa ja tiimin toimintaa sekä vuorovaikutusta arjessa lapsen ja ryhmän näkökulmasta.
Kiinnittäkää huomiota aitoon läsnäoloon, kiireettömyyteen sekä havainnointiin. Kirjoittakaa havainnot ylös säännöllisesti.
Tarkoituksena on antaa lapselle tukea heti tarvittaessa esimerkiksi pedagogisilla menetelmillä, jolloin tilanteeseen voidaan vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän vuoksi ota tuen tarve rohkeasti esille varhaisessa vaiheessa tiimin ja huoltajien kanssa. Konsultoi kollegoita sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.
Yleisen tuen tukimuodot sisältyvät perusarkeen lapsen omassa ryhmässä, jolloin on syytä tarkastella oman ryhmän toimintaa aina siinä kohtaa esimerkiksi siinä kohtaa, kun lapsen tuen tarve ilmenee kesken toimintakauden. Tuen muoto voi olla hyvinkin pieni osa arkea, mutta kokonaisuuden osalta sillä voi olla iso merkitys koko ryhmän toimintaan. Sama toimii myös toisinpäin eli koko ryhmän toiminnalla voi olla vaikutusta juuri siihen yksittäiseen tuen muotoon, jota lapsi tarvitsee.
Tarkoituksena on siis antaa lapselle tukea heti esimerkiksi pedagogisilla menetelmillä, jolloin tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Ennaltaehkäisy
Varhaiskasvatuksessa ennaltaehkäisyn tärkein painopiste on lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Tarkat korvat, näkevät silmät ja läsnäoleva henkilöstö ovat avainasemassa ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta.
Avoin ja oikea-aikainen reagointi ovat tärkeässä asemassa lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lapsen yksilölliset vaiheet muuttuvat kasvun myötä ja tästä syystä säännöllinen havainnointi, arviointi ja tilanteen tarkastelu tulee olla osa henkilöstön päivittäistä työtä.
Te, huoltajat, olette avainasemassa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn parissa. Te tunnette lapsenne parhaiten ja tiedätte, miten lapsi toimii koti-ympäristössään. Tämä tieto yhdistettynä varhaiskasvatuksen näkemykseen antaa lapsesta kokonaisvaltaisen kuvan ja varmistaa että kaikilla on sama näkemys lapsesta.
Tehostettu tuki on sopiva lapselle silloin, kun tuki on yksilöllisempää ja muodostuu useista samanaikaisista tukimuodosta. Tuen tarve on lyhytkestoista tai pidempään jatkuvaa, esimerkiksi lapsi tarvitsee tukea keskittymiseen ja puheen kehitykseen. Lapsella voi olla jokin perussairaus, johon tarvitsee arjessa tukea. Tuki voidaan antaa joko yksilöllisesti ryhmässä tai yhteisöllisesti toteutettuna esimerkiksi pienryhmissä. Huoli voidaan tuoda esille huoltajien tai varhaiskasvatuksen näkökulmasta.
Tehostetusta tuesta tehdään hallintopäätös.
Arjen vinkkejä:
Arkea voidaan yksilöidä monella tapaa ja menetelmät vaihtelevat lapsen tarpeiden mukaan. On tärkeää suunnitella arki etukäteen ja monesti tiettyjen struktuurien olemassaolo auttaa koko ryhmää, ei vain yhtä lasta.
Jos lapsella on esimerkiksi puheterapiakäyntejä varhaiskasvatusyksikön ulkopuolella, voidaan ryhmän arki suunnitella niin, että poissaolot eivät ajoitu aina tietyn toiminnon aikaan. Yhteistyö puheterapeutin kanssa antaa myös vinkkejä lapsen tukemiseen arjessa ja niitä voidaan käyttää osana koko ryhmän toimintaa.
Huomioimalla oppimisympäristöä voidaan tukea lapsen keskittymistä sekä auttaa rauhoittumaan. On hyvä kiinnittää huomiota äänieristyksiin, rajattuihin leikkitiloihin sekä huolehtia lelujen olevan lasten saatavilla. Oppimisympäristön muokkaamiseen on hyvä osallistaa kaikki ryhmän lapset mukaan, vaikkakin muokkaustarve olisi lähtöisin jostain yksittäisestä tuen tarpeesta. Siitä ei kuitenkaan tarvitse eikä pidä tehdä erityistä numeroa lasten kanssa ja kaikkien lasten on helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen päästessään itse mukaan vaikuttamaan.
Ryhmän toiminnan suunnitelma sekä tehostetun tuen lapsen suunnitelma on hyvä olla helposti ryhmän henkilöstön löydettävissä. Esimerkiksi sijaisen tullessa ryhmään, on hänen tärkeää saada lukea ryhmän toimintatavat, tukeen liittyvät toimenpiteet ja muodot heti työvuoron aluksi. Tämä helpottaa sekä sijaisen, koko ryhmän että erityisesti tuen tarpeessa olevan lapsen päivää.
Varhainen puuttuminen
On tärkeää suunnitella, toteuttaa ja arvioida arkea säännöllisesti:
- Havainnoi ja kirjaa havainnot ylös säännöllisesti. Päivitä tiedot lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä ryhmäkohtaiseen suunnitelmaan.
- Pysähdy säännöllisesti yhdessä tiimin kanssa tarkastelemaan toimintaa ja muokatkaa sitä tarvittaessa.
- Hyödynnä oman tiimisi ja ryhmäsi vahvuuksia, koska siitä hyötyy koko ryhmä.
- Varaa aikaa suunnittelulle ja arvioinnille ja merkitse ajat etukäteen kalenteriin.
- Luokaa yhteiset toimintamallit huoltajien kanssa, joita voidaan tarvittaessa toteuttaa sekä varhaiskasvatuksessa että kotona.
Huomioi hyvä
Positiivinen pedagogiikka on tutkitusti lapsen kasvua ja kehitystä tukeva kasvatustapa ja tänä päivänä se kuuluukin jokapäiväiseen arkeen varhaiskasvatuksessa. Huomaa siis lapsen vahvuudet ja tuo ne esille puheissa ja teoissa. Hyödynnä lapsen vahvuuksia haastavissakin tilanteissa.
Positiivinen palaute vahvistaa lapsen itsetuntoa eikä sitä voi antaa koskaan liikaa.
Monialainen yhteistyö on tärkeä osa varhaiskasvatuksen toteuttamista toteutettaessa lapsen tukea. Konsultoi ja kysy tarvittaessa siis neuvoa esimerkiksi seuraavilta tahoilta:
- kollegat
- varhaiskasvatuksen erityisopettaja
- neuvola
- lastensuojelu
- lapsen mahdollinen hoitotaho (esim. fysioterapeutti)
Muistathan, että tarvitset aina huoltajien luvan konsultoidaksesi lapsen asioita, mutta voit konsultoida myös anonyymisti kertomatta lapsen tarkempia tietoja.
Tehostettu tuki
Tehostettu tuki on sopiva lapselle silloin, kun tuki on yksilöllisempää ja muodostuu useista samanaikaisista tukimuodosta. Tuen tarve on lyhytkestoista tai pidempään jatkuvaa, esimerkiksi lapsi tarvitsee tukea keskittymiseen ja puheen kehitykseen. Lapsella voi olla jokin perussairaus, johon tarvitsee arjessa tukea. Tuki voidaan antaa joko yksilöllisesti ryhmässä tai yhteisöllisesti toteutettuna esimerkiksi pienryhmissä. Huoli voidaan tuoda esille huoltajien tai varhaiskasvatuksen näkökulmasta.
Tehostetusta tuesta tehdään hallintopäätös.
Arjen vinkkejä:
Arkea voidaan yksilöidä monella tapaa ja menetelmät vaihtelevat lapsen tarpeiden mukaan. On tärkeää suunnitella arki etukäteen ja monesti tiettyjen struktuurien olemassaolo auttaa koko ryhmää, ei vain yhtä lasta.
Jos lapsella on esimerkiksi puheterapiakäyntejä varhaiskasvatusyksikön ulkopuolella, voidaan ryhmän arki suunnitella niin, että poissaolot eivät ajoitu aina tietyn toiminnon aikaan. Yhteistyö puheterapeutin kanssa antaa myös vinkkejä lapsen tukemiseen arjessa ja niitä voidaan käyttää osana koko ryhmän toimintaa.
Huomioimalla oppimisympäristöä voidaan tukea lapsen keskittymistä sekä auttaa rauhoittumaan. On hyvä kiinnittää huomiota äänieristyksiin, rajattuihin leikkitiloihin sekä huolehtia lelujen olevan lasten saatavilla. Oppimisympäristön muokkaamiseen on hyvä osallistaa kaikki ryhmän lapset mukaan, vaikkakin muokkaustarve olisi lähtöisin jostain yksittäisestä tuen tarpeesta. Siitä ei kuitenkaan tarvitse eikä pidä tehdä erityistä numeroa lasten kanssa ja kaikkien lasten on helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen päästessään itse mukaan vaikuttamaan.
Ryhmän toiminnan suunnitelma sekä tehostetun tuen lapsen suunnitelma on hyvä olla helposti ryhmän henkilöstön löydettävissä. Esimerkiksi sijaisen tullessa ryhmään, on hänen tärkeää saada lukea ryhmän toimintatavat, tukeen liittyvät toimenpiteet ja muodot heti työvuoron aluksi. Tämä helpottaa sekä sijaisen, koko ryhmän että erityisesti tuen tarpeessa olevan lapsen päivää.
Varhainen puuttuminen
On tärkeää suunnitella, toteuttaa ja arvioida arkea säännöllisesti:
- Havainnoi ja kirjaa havainnot ylös säännöllisesti. Päivitä tiedot lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä ryhmäkohtaiseen suunnitelmaan.
- Pysähdy säännöllisesti yhdessä tiimin kanssa tarkastelemaan toimintaa ja muokatkaa sitä tarvittaessa.
- Hyödynnä oman tiimisi ja ryhmäsi vahvuuksia, koska siitä hyötyy koko ryhmä.
- Varaa aikaa suunnittelulle ja arvioinnille ja merkitse ajat etukäteen kalenteriin.
- Luokaa yhteiset toimintamallit huoltajien kanssa, joita voidaan tarvittaessa toteuttaa sekä varhaiskasvatuksessa että kotona.
Huomioi hyvä
Positiivinen pedagogiikka on tutkitusti lapsen kasvua ja kehitystä tukeva kasvatustapa ja tänä päivänä se kuuluukin jokapäiväiseen arkeen varhaiskasvatuksessa. Huomaa siis lapsen vahvuudet ja tuo ne esille puheissa ja teoissa. Hyödynnä lapsen vahvuuksia haastavissakin tilanteissa.
Positiivinen palaute vahvistaa lapsen itsetuntoa eikä sitä voi antaa koskaan liikaa.
Monialainen yhteistyö on tärkeä osa varhaiskasvatuksen toteuttamista toteutettaessa lapsen tukea. Konsultoi ja kysy tarvittaessa siis neuvoa esimerkiksi seuraavilta tahoilta:
- kollegat
- varhaiskasvatuksen erityisopettaja
- neuvola
- lastensuojelu
- lapsen mahdollinen hoitotaho (esim. fysioterapeutti)
Muistathan, että tarvitset aina huoltajien luvan konsultoidaksesi lapsen asioita, mutta voit konsultoida myös anonyymisti kertomatta lapsen tarkempia tietoja.
Erityinen tuki on lapselle sopivin silloin, kun tuen tarve on jatkuvaa ja kokoaikaista muodostuen useista tukimuodoista ja tukipalveluista. Erityinen tuki on vahvin tuen taso varhaiskasvatuksessa ja tuki suunnitellaan yksilöllisesti.
Erityistä tukea voidaan antaa vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi toimintakykyä alentavasta lapsen oppimisen ja kehityksen tuen tarpeesta johtuen. Erityisestä tuesta tarvitaan hallintopäätös.
Vinkkejä arkeen:
Mikäli lapsella on varhaiskasvatuksessa avustaja , on tärkeää käydä lapsen tuki ja siihen liittyvät toimintamallit läpi hänen kanssaan. Tähän voi ottaa tarvittaessa mukaan erityisopettajan. Avustajalla voi myös olla hyviä ajatuksia lapsen toiminnan toteutuksen suhteen ja ne kannattaa kirjata ryhmälle ylös huomioiden ne suunnittelussa.
Erityisen tuen tasolla oleva lapsi voi käydä sairaalan järjestämässä varhaiskasvatuksessa, jolloin toiminta sopeutetaan lapsilähtöiseksi. Kunnittain näiden järjestely vaihtelee, joten kannattaa olla rohkeasti yhteydessä lisätiedon saamiseksi päiväkodin johtajaan, varhaiskasvatuksen erityisopettajaan tai muuhun yhteistyötahoon.
Useasti erityisen tuen lapsen kohdalla toiminnan suunnittelu on moniammatillista ja siihen osallistuu tuesta riippuen esimerkiksi puhe-, ja toimintaterapeutti, lääkäri ja erityisopettaja. Monialainen tiimi on usein koonnut myös lapsesta asiantuntijalausuntoja. Moniammatillisesti sovitut käytännöt voivat olla aluksi haastavia, joten on hyvä jakaa tiimissä onnistumiset ja haasteet sekä keskustelkaa avoimesti huoltajien kanssa. Tiimityössä on voimaa!
Vahva tuki:
Erityisessä tuessa on tärkeää tarjota vahvaa tukea moniammatillisesti ja huoltajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Ole aktiivinen lapsen asioiden osalta ja huolehdi, että sinulla ja tiimilläsi on tarvittava osaaminen lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Tarvittaessa hanki täydennyskoulutusta, esimerkiksi lapsen hoitava taho terveydenhuollossa tarjoaa usein koulutusta. Yleisempiä täydennyskoulutuksia löytyy esimerkiksi AVI:n sivuilta ja päiväkodin johtajalta kannattaa kysyä päiväkodin johtajalta.
Erityinen tuki
Erityinen tuki on lapselle sopivin silloin, kun tuen tarve on jatkuvaa ja kokoaikaista muodostuen useista tukimuodoista ja tukipalveluista. Erityinen tuki on vahvin tuen taso varhaiskasvatuksessa ja tuki suunnitellaan yksilöllisesti.
Erityistä tukea voidaan antaa vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi toimintakykyä alentavasta lapsen oppimisen ja kehityksen tuen tarpeesta johtuen. Erityisestä tuesta tarvitaan hallintopäätös.
Vinkkejä arkeen:
Mikäli lapsella on varhaiskasvatuksessa avustaja , on tärkeää käydä lapsen tuki ja siihen liittyvät toimintamallit läpi hänen kanssaan. Tähän voi ottaa tarvittaessa mukaan erityisopettajan. Avustajalla voi myös olla hyviä ajatuksia lapsen toiminnan toteutuksen suhteen ja ne kannattaa kirjata ryhmälle ylös huomioiden ne suunnittelussa.
Erityisen tuen tasolla oleva lapsi voi käydä sairaalan järjestämässä varhaiskasvatuksessa, jolloin toiminta sopeutetaan lapsilähtöiseksi. Kunnittain näiden järjestely vaihtelee, joten kannattaa olla rohkeasti yhteydessä lisätiedon saamiseksi päiväkodin johtajaan, varhaiskasvatuksen erityisopettajaan tai muuhun yhteistyötahoon.
Useasti erityisen tuen lapsen kohdalla toiminnan suunnittelu on moniammatillista ja siihen osallistuu tuesta riippuen esimerkiksi puhe-, ja toimintaterapeutti, lääkäri ja erityisopettaja. Monialainen tiimi on usein koonnut myös lapsesta asiantuntijalausuntoja. Moniammatillisesti sovitut käytännöt voivat olla aluksi haastavia, joten on hyvä jakaa tiimissä onnistumiset ja haasteet sekä keskustelkaa avoimesti huoltajien kanssa. Tiimityössä on voimaa!
Vahva tuki:
Erityisessä tuessa on tärkeää tarjota vahvaa tukea moniammatillisesti ja huoltajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Ole aktiivinen lapsen asioiden osalta ja huolehdi, että sinulla ja tiimilläsi on tarvittava osaaminen lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Tarvittaessa hanki täydennyskoulutusta, esimerkiksi lapsen hoitava taho terveydenhuollossa tarjoaa usein koulutusta. Yleisempiä täydennyskoulutuksia löytyy esimerkiksi AVI:n sivuilta ja päiväkodin johtajalta kannattaa kysyä päiväkodin johtajalta.
Hallintopäätöksellä tarkoitetaan kunnan viranomaisen tekemää kirjallista ratkaisua. Päätöksellä perustetaan, muutetaan tai kumotaan velvoite varhaiskasvatukselle lapsen etu huomioiden. Hallintopäätöksessä viranomainen käyttää julkista valtaansa noudattaen lainsäädäntöä yksittäiseen konkreettiseen tapaukseen. Hallintopäätöksen tekijänä voi toimia esimerkiksi varhaiskasvatuksen päällikkö, varhaiskasvatusyksikön johtaja, erikseen nimetty vastuuhenkilö; käytännöt ovat erilaisia riippuen kunnasta.
Yleisessä tuessa tehdään hallintopäätös mikäli lapsi tarvitsee tukipalveluita. Tukipalveluihin kuuluu tulkitsemis- ja avustamispalvelut tai erilaiset apuvälineet kommunikointiin, kuuloon, näköön, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Tukipalveluun kuuluu esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan antama opetus ja konsultaatio tietylle lapselle. Sen sijaan S2-opetus ei kuulu tukipalveluihin.
Tehostetusta tuesta sekä erityisestä tuesta tehdään aina hallintopäätös.
Hallintopäätös
Hallintopäätöksellä tarkoitetaan kunnan viranomaisen tekemää kirjallista ratkaisua. Päätöksellä perustetaan, muutetaan tai kumotaan velvoite varhaiskasvatukselle lapsen etu huomioiden. Hallintopäätöksessä viranomainen käyttää julkista valtaansa noudattaen lainsäädäntöä yksittäiseen konkreettiseen tapaukseen. Hallintopäätöksen tekijänä voi toimia esimerkiksi varhaiskasvatuksen päällikkö, varhaiskasvatusyksikön johtaja, erikseen nimetty vastuuhenkilö; käytännöt ovat erilaisia riippuen kunnasta.
Yleisessä tuessa tehdään hallintopäätös mikäli lapsi tarvitsee tukipalveluita. Tukipalveluihin kuuluu tulkitsemis- ja avustamispalvelut tai erilaiset apuvälineet kommunikointiin, kuuloon, näköön, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Tukipalveluun kuuluu esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan antama opetus ja konsultaatio tietylle lapselle. Sen sijaan S2-opetus ei kuulu tukipalveluihin.
Tehostetusta tuesta sekä erityisestä tuesta tehdään aina hallintopäätös.
Lapsen hyvinvoinnin tukemisen menetelmät- opas varhaiskasvatuksen ammattilaisille on osallistava työväline, jonka tavoitteena on ennaltaehkäisevästi tukea lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Työväline auttaa tukemaan erityisesti niitä osa-alueita, jotka nousevat esille KasvuVauhdissa- hankkeen toteuttamassa Lapsen hyvinvointikyselyssä ja ennaltaehkäisemään näin ollen mahdollisten tuen tarpeiden syntyminen tai jatkuminen.
Lapsen hyvinvoinnin tukemisen menetelmät -opas
Lapsen hyvinvoinnin tukemisen menetelmät- opas varhaiskasvatuksen ammattilaisille on osallistava työväline, jonka tavoitteena on ennaltaehkäisevästi tukea lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Työväline auttaa tukemaan erityisesti niitä osa-alueita, jotka nousevat esille KasvuVauhdissa- hankkeen toteuttamassa Lapsen hyvinvointikyselyssä ja ennaltaehkäisemään näin ollen mahdollisten tuen tarpeiden syntyminen tai jatkuminen.
Tuen taso kohdennetaan lapsellenne yksilöidysti. Lapsella tuen tarve voi vaihdella varhaiskasvatuksen aikana ja tämän vuoksi lapsen kasvua ja kehitystä seurataan säännöllisesti. Tuen tasoihin liittyy erilaisia tuen muotoja, joihin pääset tutustumaan lisää tästä. Mikäli teitä mietityttää jokin asia tasoihin liittyen, voitte aina kääntyä oman lapsenne ryhmän henkilöstön tai päiväkodin johtajan puoleen.
Tuen taso kohdennetaan lapsellenne yksilöidysti. Lapsella tuen tarve voi vaihdella varhaiskasvatuksen aikana ja tämän vuoksi lapsen kasvua ja kehitystä seurataan säännöllisesti. Tuen tasoihin liittyy erilaisia tuen muotoja, joihin pääset tutustumaan lisää tästä. Mikäli teitä mietityttää jokin asia tasoihin liittyen, voitte aina kääntyä oman lapsenne ryhmän henkilöstön tai päiväkodin johtajan puoleen.
Yleinen tuki kuuluu kaikille varhaiskasvatuksessa oleville lapsille ja on sopiva lapselle silloin, kun tuki muodostuu yksittäisistä tuen muodoista, esimerkiksi yksittäisistä pedagogisista ratkaisuista sekä tukitoimista, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen tuen tarve on lyhytkestoista tai tukea annetaan matalalla intensiteetillä ja tukea annetaan lapsen omassa ryhmässä. Tukipalveluista tehdään hallintopäätös. Tukipalveluilla tarkoitetaan tulkitsemis- ja avustamispalveluita tai erilaisia apuvälineitä kommunikointiin, kuuloon, näköön, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen.
Esimerkki yleisen tuen tasosta:
Lapsella on haasteita keskittyä pukemiseen uloslähtötilanteissa. Hän kiinnittää enemmän huomiota muiden lasten tekemiseen ja lähtee heidän kanssa touhuamaan ja juttelemaan unohtaen, mitä hänen piti itse tehdä. Hänelle laaditaan suunnitelma yhdessä huoltajien kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. Suunnitelma kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tuki toteutetaan seuraavanlaisesti: Henkilöstö ottaa lapsen pukemaan hieman kauemmas muista lapsista vähentäen ärsykkeitä ja hänelle annetaan aikaa itsenäiseen pukemiseen. Ryhmän aikuinen on lähettyvillä tukien ja kannustaen lasta. Tällaista tapaa jatketaan niin kauan, kunnes lapsi on oppinut keskittymään omaan tekemiseen ja tarvittaessa tukea muutetaan, mikäli huomataan se riittämättömäksi. Kun pukeminen onnistuu, niin yleinen tuki voidaan poistaa ja tilanne kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Ennaltaehkäisy
Varhaiskasvatuksessa ennaltaehkäisyn tärkein painopiste on lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Tarkat korvat, näkevät silmät ja läsnäoleva henkilöstö ovat avainasemassa ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta.
Avoin ja oikea-aikainen reagointi ovat tärkeässä asemassa lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lapsen yksilölliset vaiheet muuttuvat kasvun myötä ja tästä syystä säännöllinen havainnointi, arviointi ja tilanteen tarkastelu tulee olla osa henkilöstön päivittäistä työtä.
Te, huoltajat, olette avainasemassa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn parissa. Te tunnette lapsenne parhaiten ja tiedätte, miten lapsi toimii koti-ympäristössään. Tämä tieto yhdistettynä varhaiskasvatuksen näkemykseen antaa lapsesta kokonaisvaltaisen kuvan ja samalla saamme muodostettua yhtenäisen näkemyksen lapsen tilanteesta.
Yleinen tuki
Yleinen tuki kuuluu kaikille varhaiskasvatuksessa oleville lapsille ja on sopiva lapselle silloin, kun tuki muodostuu yksittäisistä tuen muodoista, esimerkiksi yksittäisistä pedagogisista ratkaisuista sekä tukitoimista, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen tuen tarve on lyhytkestoista tai tukea annetaan matalalla intensiteetillä ja tukea annetaan lapsen omassa ryhmässä. Tukipalveluista tehdään hallintopäätös. Tukipalveluilla tarkoitetaan tulkitsemis- ja avustamispalveluita tai erilaisia apuvälineitä kommunikointiin, kuuloon, näköön, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen.
Esimerkki yleisen tuen tasosta:
Lapsella on haasteita keskittyä pukemiseen uloslähtötilanteissa. Hän kiinnittää enemmän huomiota muiden lasten tekemiseen ja lähtee heidän kanssa touhuamaan ja juttelemaan unohtaen, mitä hänen piti itse tehdä. Hänelle laaditaan suunnitelma yhdessä huoltajien kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. Suunnitelma kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tuki toteutetaan seuraavanlaisesti: Henkilöstö ottaa lapsen pukemaan hieman kauemmas muista lapsista vähentäen ärsykkeitä ja hänelle annetaan aikaa itsenäiseen pukemiseen. Ryhmän aikuinen on lähettyvillä tukien ja kannustaen lasta. Tällaista tapaa jatketaan niin kauan, kunnes lapsi on oppinut keskittymään omaan tekemiseen ja tarvittaessa tukea muutetaan, mikäli huomataan se riittämättömäksi. Kun pukeminen onnistuu, niin yleinen tuki voidaan poistaa ja tilanne kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Ennaltaehkäisy
Varhaiskasvatuksessa ennaltaehkäisyn tärkein painopiste on lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Tarkat korvat, näkevät silmät ja läsnäoleva henkilöstö ovat avainasemassa ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta.
Avoin ja oikea-aikainen reagointi ovat tärkeässä asemassa lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lapsen yksilölliset vaiheet muuttuvat kasvun myötä ja tästä syystä säännöllinen havainnointi, arviointi ja tilanteen tarkastelu tulee olla osa henkilöstön päivittäistä työtä.
Te, huoltajat, olette avainasemassa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn parissa. Te tunnette lapsenne parhaiten ja tiedätte, miten lapsi toimii koti-ympäristössään. Tämä tieto yhdistettynä varhaiskasvatuksen näkemykseen antaa lapsesta kokonaisvaltaisen kuvan ja samalla saamme muodostettua yhtenäisen näkemyksen lapsen tilanteesta.
Tehostettu tuki on sopiva lapselle silloin, kun tuki on yksilöllisempää ja muodostuu useista samanaikaisista tukimuodosta. Tuen tarve on lyhytkestoista tai pidempään jatkuvaa, esimerkiksi lapsi tarvitsee tukea keskittymiseen ja puheen kehitykseen. Lapsella voi olla jokin perussairaus, johon tarvitsee arjessa tukea. Tuki voidaan antaa joko yksilöllisesti ryhmässä tai yhteisöllisesti toteutettuna esimerkiksi pienryhmissä. Huoli voidaan tuoda esille huoltajien tai varhaiskasvatuksen näkökulmasta.
Tehostetusta tuesta tehdään hallintopäätös.
Esimerkki tehostetusta tuesta
Lapsella on juuri todettu diabetes, joka vaatii henkilökunnalta erityisosaamista sekä jatkuvaa tarkkailua ja reagointikykyä, koska arvot vaihtelevat lapsella pitkin päivää. Henkilöstöä koulutetaan terveydenhuollon puolelta diabeteksen hoitoon. Lapsella on myös puheen kehityksen viivästymä, jota tuetaan päiväkodissa puheterapeutilta saamien ohjeiden mukaan hyödyntäen kuvatukea joka tilanteessa ensin-sitten-tyyppisesti. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on henkilöstön tukena ja on ohjannut ottamaan lapsen mukaan henkilöstön pitämään pienryhmään, jossa tuetaan lapsen kielen kehitystä erilaisin harjoittein. Ryhmässä on ryhmäavustaja, joka toimii lapsen tukena arjessa.
Huoltajat sekä ryhmän henkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä ja lapsen päivitetty tilanne on kirjattu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapselle on haettu hallintopäätöstä, mutta tukitoimet on otettu käyttöön heti tuen tarpeen tultua esille.
Varhainen puuttuminen
Varhaiskasvatuksessa on tärkeää suunnitella, toteuttaa ja arvioida arkea säännöllisesti huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet. Tietoja päivitetään ryhmän omaan suunnitelmaan sekä lapsenne varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka laatimisessa huoltajana olette tiiviisti mukana. Sen avulla pystytään seuraamaan lapsen tuen tarvetta ajantasaisesti.
Huomioi hyvä
Positiivinen pedagogiikka on tutkitusti lapsen kasvua ja kehitystä tukeva kasvatustapa ja tänä päivänä se kuuluukin jokapäiväiseen arkeen varhaiskasvatuksessa. On tärkeää huomata lapsesi vahvuudet ja tuoda ne esille puheissa ja teoissa. Lapsen vahvuuksia kannattaa hyödyntää haastavissakin tilanteissa. Positiivinen palaute vahvistaa lapsen itsetuntoa eikä sitä voi antaa koskaan liikaa.
Yhteistyö
Monialainen yhteistyö on tärkeä osa varhaiskasvatuksen toteuttamista toteutettaessa lapsenne tukea. Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä tarvittaessa lapsen elämässä olevien muiden tahojen kanssa. Kasvattajat voivat konsultoida esimerkiksi seuraavia tahoja:
- kollegat
- varhaiskasvatuksen erityisopettaja
- neuvola
- lastensuojelu
- lapsen mahdollinen hoitotaho (esim. fysioterapeutti)
Kasvattajat tarvitsevat aina teidän huoltajien luvan konsultoidakseen lapsenne asioissa. Kasvattajat voivat konsultoida myös anonyymisti kertomatta lapsen tarkempia tietoja saadakseen esimerkiksi nopeasti tarvittavaa tietoa työnsä tueksi tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä.
Tehostettu tuki
Tehostettu tuki on sopiva lapselle silloin, kun tuki on yksilöllisempää ja muodostuu useista samanaikaisista tukimuodosta. Tuen tarve on lyhytkestoista tai pidempään jatkuvaa, esimerkiksi lapsi tarvitsee tukea keskittymiseen ja puheen kehitykseen. Lapsella voi olla jokin perussairaus, johon tarvitsee arjessa tukea. Tuki voidaan antaa joko yksilöllisesti ryhmässä tai yhteisöllisesti toteutettuna esimerkiksi pienryhmissä. Huoli voidaan tuoda esille huoltajien tai varhaiskasvatuksen näkökulmasta.
Tehostetusta tuesta tehdään hallintopäätös.
Esimerkki tehostetusta tuesta
Lapsella on juuri todettu diabetes, joka vaatii henkilökunnalta erityisosaamista sekä jatkuvaa tarkkailua ja reagointikykyä, koska arvot vaihtelevat lapsella pitkin päivää. Henkilöstöä koulutetaan terveydenhuollon puolelta diabeteksen hoitoon. Lapsella on myös puheen kehityksen viivästymä, jota tuetaan päiväkodissa puheterapeutilta saamien ohjeiden mukaan hyödyntäen kuvatukea joka tilanteessa ensin-sitten-tyyppisesti. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on henkilöstön tukena ja on ohjannut ottamaan lapsen mukaan henkilöstön pitämään pienryhmään, jossa tuetaan lapsen kielen kehitystä erilaisin harjoittein. Ryhmässä on ryhmäavustaja, joka toimii lapsen tukena arjessa.
Huoltajat sekä ryhmän henkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä ja lapsen päivitetty tilanne on kirjattu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapselle on haettu hallintopäätöstä, mutta tukitoimet on otettu käyttöön heti tuen tarpeen tultua esille.
Varhainen puuttuminen
Varhaiskasvatuksessa on tärkeää suunnitella, toteuttaa ja arvioida arkea säännöllisesti huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet. Tietoja päivitetään ryhmän omaan suunnitelmaan sekä lapsenne varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka laatimisessa huoltajana olette tiiviisti mukana. Sen avulla pystytään seuraamaan lapsen tuen tarvetta ajantasaisesti.
Huomioi hyvä
Positiivinen pedagogiikka on tutkitusti lapsen kasvua ja kehitystä tukeva kasvatustapa ja tänä päivänä se kuuluukin jokapäiväiseen arkeen varhaiskasvatuksessa. On tärkeää huomata lapsesi vahvuudet ja tuoda ne esille puheissa ja teoissa. Lapsen vahvuuksia kannattaa hyödyntää haastavissakin tilanteissa. Positiivinen palaute vahvistaa lapsen itsetuntoa eikä sitä voi antaa koskaan liikaa.
Yhteistyö
Monialainen yhteistyö on tärkeä osa varhaiskasvatuksen toteuttamista toteutettaessa lapsenne tukea. Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä tarvittaessa lapsen elämässä olevien muiden tahojen kanssa. Kasvattajat voivat konsultoida esimerkiksi seuraavia tahoja:
- kollegat
- varhaiskasvatuksen erityisopettaja
- neuvola
- lastensuojelu
- lapsen mahdollinen hoitotaho (esim. fysioterapeutti)
Kasvattajat tarvitsevat aina teidän huoltajien luvan konsultoidakseen lapsenne asioissa. Kasvattajat voivat konsultoida myös anonyymisti kertomatta lapsen tarkempia tietoja saadakseen esimerkiksi nopeasti tarvittavaa tietoa työnsä tueksi tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä.
Erityinen tuki on lapselle sopivin silloin, kun tuen tarve on jatkuvaa ja kokoaikaista muodostuen useista tukimuodoista ja tukipalveluista. Erityinen tuki on vahvin tuen taso varhaiskasvatuksessa ja tuki suunnitellaan yksilöllisesti.
Erityistä tukea voidaan antaa vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi toimintakykyä alentavasta lapsen oppimisen ja kehityksen tuen tarpeesta johtuen. Erityisestä tuesta tarvitaan hallintopäätös.
Esimerkki erityisestä tuesta
Lapsella on kehityksen viivästymä. Lapsi on aloittamassa varhaiskasvatuksessa ja huoltajat tuovat lapsen tilanteen hyvissä ajoin henkilöstön tietoon ennen hoidon alkamista. Henkilöstö, huoltajat ja asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu ja hallintopäätös haettu heti. Näin ollen lapsi voi aloittaa varhaiskasvatuksessa heti erityisellä tuella.
Vahva tuki
Erityisessä tuessa on tärkeää tarjota vahvaa tukea moniammatillisesti ja teidän huoltajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Ole rohkeasti aktiivinen lapsesi asioiden osalta ja varmista, että kasvattajilla on kaikki ajantasainen tieto lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Niiden tietojen ja omien havaintojensa perusteella henkilöstö voi varmistaa oikeanlaisen tuen antamisen ja esimerkiksi päivittää tarvittaessa aina osaamistaan täydennyskoulutuksen avulla. On hyvä toimittaa myös lapsen hoitavan tahon yhteystiedot yhteistyön sujuvoittamiseksi. Usein esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset järjestävät tarvittaessa kasvattajille juuri sinun lapsellesi oikeanlaista koulutusta.
Erityinen tuki
Erityinen tuki on lapselle sopivin silloin, kun tuen tarve on jatkuvaa ja kokoaikaista muodostuen useista tukimuodoista ja tukipalveluista. Erityinen tuki on vahvin tuen taso varhaiskasvatuksessa ja tuki suunnitellaan yksilöllisesti.
Erityistä tukea voidaan antaa vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi toimintakykyä alentavasta lapsen oppimisen ja kehityksen tuen tarpeesta johtuen. Erityisestä tuesta tarvitaan hallintopäätös.
Esimerkki erityisestä tuesta
Lapsella on kehityksen viivästymä. Lapsi on aloittamassa varhaiskasvatuksessa ja huoltajat tuovat lapsen tilanteen hyvissä ajoin henkilöstön tietoon ennen hoidon alkamista. Henkilöstö, huoltajat ja asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu ja hallintopäätös haettu heti. Näin ollen lapsi voi aloittaa varhaiskasvatuksessa heti erityisellä tuella.
Vahva tuki
Erityisessä tuessa on tärkeää tarjota vahvaa tukea moniammatillisesti ja teidän huoltajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Ole rohkeasti aktiivinen lapsesi asioiden osalta ja varmista, että kasvattajilla on kaikki ajantasainen tieto lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Niiden tietojen ja omien havaintojensa perusteella henkilöstö voi varmistaa oikeanlaisen tuen antamisen ja esimerkiksi päivittää tarvittaessa aina osaamistaan täydennyskoulutuksen avulla. On hyvä toimittaa myös lapsen hoitavan tahon yhteystiedot yhteistyön sujuvoittamiseksi. Usein esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset järjestävät tarvittaessa kasvattajille juuri sinun lapsellesi oikeanlaista koulutusta.
Hallintopäätöksellä tarkoitetaan kunnan viranomaisen tekemää kirjallista ratkaisua. Päätöksellä perustetaan, muutetaan tai kumotaan velvoite varhaiskasvatukselle lapsen etu huomioiden. Hallintopäätöksessä viranomainen käyttää julkista valtaansa noudattaen lainsäädäntöä yksittäiseen konkreettiseen tapaukseen. Hallintopäätöksen tekijänä voi toimia esimerkiksi varhaiskasvatuksen päällikkö, varhaiskasvatusyksikön johtaja, erikseen nimetty vastuuhenkilö; käytännöt ovat erilaisia riippuen kunnasta.
Teillä huoltajilla on oikeus saada kaikki päätökset ja niihin liittyvät asiakirjat itsellenne.
Hallintopäätös
Hallintopäätöksellä tarkoitetaan kunnan viranomaisen tekemää kirjallista ratkaisua. Päätöksellä perustetaan, muutetaan tai kumotaan velvoite varhaiskasvatukselle lapsen etu huomioiden. Hallintopäätöksessä viranomainen käyttää julkista valtaansa noudattaen lainsäädäntöä yksittäiseen konkreettiseen tapaukseen. Hallintopäätöksen tekijänä voi toimia esimerkiksi varhaiskasvatuksen päällikkö, varhaiskasvatusyksikön johtaja, erikseen nimetty vastuuhenkilö; käytännöt ovat erilaisia riippuen kunnasta.
Teillä huoltajilla on oikeus saada kaikki päätökset ja niihin liittyvät asiakirjat itsellenne.
Osiossa tietoa tuen tasoihin liittyvistä tuen eri muodoista. Muotoja ovat pedagoginen tuki, rakenteellinen tuki sekä hoidollinen tuki.
Ennakoitava päivärytmi: selkeästi strukturoitu ja toistuva arki, joka on suunniteltu vastaamaan juuri kyseisen ryhmän/lapsen tarpeita vastaavaksi.
Pienryhmät toiminnassa: Pienryhmien koot ja lapset voivat vaihdella tarpeen mukaan huomioiden yksittäisen lapsen tuen tarve. On hyvä huomioida porrastetut siirtymät ja toiminnan toteutus oman ryhmän kesken sekä muiden ryhmien kanssa. Erityispedagogisia menetelmiä voidaan suunnitella, soveltaa ja toteuttaa joko yhden lapsen, pienen ryhmän tai koko lapsiryhmän yhteisenä toimintana.
Vuorovaikutus- ja kommunikointitavat kuten viittomat, kuvat, teknologiset ratkaisut: Edellä mainitut vuorovaikutus- ja kommunikointitavat ovat sensitiivisiä ja saavutettavia vastaten yksilöllisesti lapsen tarpeisiin. Kuvitettu arki koko ryhmän nähtävillä on osa laadukasta varhaiskasvatusta. Yksittäisen lapsen kohdalla voidaan hyödyntää esimerkiksi Ensin-Sitten-kuvia. Viittomien käyttö puheen tukena arjessa rikastuttaa kaikkien lasten kielellistä tietoutta, vaikka se olisikin tarpeen vain yhden lapsen tuen muotona. Erilaisten tietoteknisten ratkaisujen osalta kannattaa selvittää tarpeet huoltajilta ja mahdollisilta muilta yhteistyötahoilta.
Toiminnan suunnittelu, toteutus, dokumentointi ja arviointi, veo, yhteistyö: Lapsen tarpeisiin vastaaminen edellyttää henkilöstöltä yhteisiä ja johdonmukaisia pedagogisia ja erityispedagogisia työtapoja ja menetelmiä arjessa. Varhaiskasvatuksen inklusiivisen arvoperustan mukaisesti pedagogisen tuen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ensisijaisesti käyttää toimintatapoja, joissa lapsen tarvitsema tuki toteutuu osana vertaisryhmää.
Ole rohkeasti yhteydessä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan konsultoidaksesi lapsen tuen osalta hyviä keinoja toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Säännöllinen dokumentointi lapsen kasvusta, kehityksestä sekä tuen asioista tulee toteuttaa yhteistyössä huoltajien kanssa. Tuen asiat tulee kirjata selkeästi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältäen tiedot Miksi, Miten ja Milloin.
Oppimisympäristö, lasten ja huoltajien osallisuus: Lapsen oppimisympäristöä tulee tarkastella säännöllisesti vastaamaan lapsen ja ryhmän tarpeita. Oppimisympäristön muokkaamiseen on hyvä osallistaa lapsia ja huoltajia huomioiden heidän mielenkiinnon kohteet.
Pedagoginen tuki:
Ennakoitava päivärytmi: selkeästi strukturoitu ja toistuva arki, joka on suunniteltu vastaamaan juuri kyseisen ryhmän/lapsen tarpeita vastaavaksi.
Pienryhmät toiminnassa: Pienryhmien koot ja lapset voivat vaihdella tarpeen mukaan huomioiden yksittäisen lapsen tuen tarve. On hyvä huomioida porrastetut siirtymät ja toiminnan toteutus oman ryhmän kesken sekä muiden ryhmien kanssa. Erityispedagogisia menetelmiä voidaan suunnitella, soveltaa ja toteuttaa joko yhden lapsen, pienen ryhmän tai koko lapsiryhmän yhteisenä toimintana.
Vuorovaikutus- ja kommunikointitavat kuten viittomat, kuvat, teknologiset ratkaisut: Edellä mainitut vuorovaikutus- ja kommunikointitavat ovat sensitiivisiä ja saavutettavia vastaten yksilöllisesti lapsen tarpeisiin. Kuvitettu arki koko ryhmän nähtävillä on osa laadukasta varhaiskasvatusta. Yksittäisen lapsen kohdalla voidaan hyödyntää esimerkiksi Ensin-Sitten-kuvia. Viittomien käyttö puheen tukena arjessa rikastuttaa kaikkien lasten kielellistä tietoutta, vaikka se olisikin tarpeen vain yhden lapsen tuen muotona. Erilaisten tietoteknisten ratkaisujen osalta kannattaa selvittää tarpeet huoltajilta ja mahdollisilta muilta yhteistyötahoilta.
Toiminnan suunnittelu, toteutus, dokumentointi ja arviointi, veo, yhteistyö: Lapsen tarpeisiin vastaaminen edellyttää henkilöstöltä yhteisiä ja johdonmukaisia pedagogisia ja erityispedagogisia työtapoja ja menetelmiä arjessa. Varhaiskasvatuksen inklusiivisen arvoperustan mukaisesti pedagogisen tuen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ensisijaisesti käyttää toimintatapoja, joissa lapsen tarvitsema tuki toteutuu osana vertaisryhmää.
Ole rohkeasti yhteydessä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan konsultoidaksesi lapsen tuen osalta hyviä keinoja toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Säännöllinen dokumentointi lapsen kasvusta, kehityksestä sekä tuen asioista tulee toteuttaa yhteistyössä huoltajien kanssa. Tuen asiat tulee kirjata selkeästi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältäen tiedot Miksi, Miten ja Milloin.
Oppimisympäristö, lasten ja huoltajien osallisuus: Lapsen oppimisympäristöä tulee tarkastella säännöllisesti vastaamaan lapsen ja ryhmän tarpeita. Oppimisympäristön muokkaamiseen on hyvä osallistaa lapsia ja huoltajia huomioiden heidän mielenkiinnon kohteet.
Pien- tai erityisryhmä: Varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa voi laatia yhdessä suunnitelman ryhmien rakentamisessa ja toteuttamisessa huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet. Lapsimäärän pienentämisellä muutetaan henkilöstön ja lasten suhdelukua siten, että on mahdollista suunnitellusti toteuttaa lapsen tukea ja ryhmässä voidaan saavuttaa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet.
Henkilöstön rakenteen ja mitoituksen vastaaminen lapsen tuen mukaan, esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, avustaja: Ryhmän henkilöstörakennetta voidaan vahvistaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajalla tai ryhmäkohtaisella avustajalla. Ryhmien henkilöstöä voidaan muokata myös henkilöstön osaamisen mukaan huomioiden lapsen tarve.
Tulkitsemis- ja avustamispalvelut, apuvälineiden käyttäminen: Näillä tarkoitetaan kuuloon, näköön, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen kuuluvia palveluita ja apuvälineitä.
Esteettömyyden huomioiminen: Muokataan ympäristö sellaiseksi, että lapsen on mahdollista liikkua. Lisätään tarvittaessa esimerkiksi pyörätuolia varten liuska tai asetetaan lapsen lepopaikka niin, että hän pääsee sinne itsenäisesti.
Henkilöstön täydennyskoulutus: Lapsen tuen tarpeen havaitsemiseen ja sen toteuttamiseen liittyvän henkilöstön osaamisen ja erityispedagogisen osaamisen lisääminen.
Rakenteellinen tuki
Pien- tai erityisryhmä: Varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa voi laatia yhdessä suunnitelman ryhmien rakentamisessa ja toteuttamisessa huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet. Lapsimäärän pienentämisellä muutetaan henkilöstön ja lasten suhdelukua siten, että on mahdollista suunnitellusti toteuttaa lapsen tukea ja ryhmässä voidaan saavuttaa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet.
Henkilöstön rakenteen ja mitoituksen vastaaminen lapsen tuen mukaan, esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, avustaja: Ryhmän henkilöstörakennetta voidaan vahvistaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajalla tai ryhmäkohtaisella avustajalla. Ryhmien henkilöstöä voidaan muokata myös henkilöstön osaamisen mukaan huomioiden lapsen tarve.
Tulkitsemis- ja avustamispalvelut, apuvälineiden käyttäminen: Näillä tarkoitetaan kuuloon, näköön, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen kuuluvia palveluita ja apuvälineitä.
Esteettömyyden huomioiminen: Muokataan ympäristö sellaiseksi, että lapsen on mahdollista liikkua. Lisätään tarvittaessa esimerkiksi pyörätuolia varten liuska tai asetetaan lapsen lepopaikka niin, että hän pääsee sinne itsenäisesti.
Henkilöstön täydennyskoulutus: Lapsen tuen tarpeen havaitsemiseen ja sen toteuttamiseen liittyvän henkilöstön osaamisen ja erityispedagogisen osaamisen lisääminen.
Menetelmiä ja toimintatapoja, joilla vastataan lapsen tarvitsemaan hoivaan, hoitoon ja avustamiseen.
Lapsen terveydenhoidolliset tarpeet, esimerkiksi pitkäaikaissairauden hoito, lääkitys, ruokavalio, liikkumiseen liittyvät avustamisen tarpeet: Huomioidaan lapsen arjessa ja arvioidaan tapauskohtaisesti pystytäänkö toteuttamaan osana lapsiryhmän perustoimintaa.
Henkilöstön ohjaus ja konsultaatio sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus tarvittaessa antaa ohjausta ja konsultaatiota henkilöstölle koskien lapsen hoitoa varhaiskasvatuksessa.
Hoidollinen tuki
Menetelmiä ja toimintatapoja, joilla vastataan lapsen tarvitsemaan hoivaan, hoitoon ja avustamiseen.
Lapsen terveydenhoidolliset tarpeet, esimerkiksi pitkäaikaissairauden hoito, lääkitys, ruokavalio, liikkumiseen liittyvät avustamisen tarpeet: Huomioidaan lapsen arjessa ja arvioidaan tapauskohtaisesti pystytäänkö toteuttamaan osana lapsiryhmän perustoimintaa.
Henkilöstön ohjaus ja konsultaatio sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus tarvittaessa antaa ohjausta ja konsultaatiota henkilöstölle koskien lapsen hoitoa varhaiskasvatuksessa.
Tuen muotoja hyödynnetään yksilöllisesti lapsenne tarpeiden mukaan. Tämän vuoksi tuen muodot vaihtelevat eri lapsilla. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä oman lapsen ryhmän henkilökuntaan ja keskustella juuri sinun lapselle sopivista tukimuodoista ja siitä, miten niitä pystyy parhaiten soveltamaan arjessa. Tarvittaessa on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä, joita toteutetaan sekä lapsen kotona että varhaiskasvatuksessa.
Tuen muotoja hyödynnetään yksilöllisesti lapsenne tarpeiden mukaan. Tämän vuoksi tuen muodot vaihtelevat eri lapsilla. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä oman lapsen ryhmän henkilökuntaan ja keskustella juuri sinun lapselle sopivista tukimuodoista ja siitä, miten niitä pystyy parhaiten soveltamaan arjessa. Tarvittaessa on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä, joita toteutetaan sekä lapsen kotona että varhaiskasvatuksessa.
Pedagogisella tuella tarkoitetaan henkilöstön tekemiä kasvatuksellisia ja toiminnallisia ratkaisuja lapsen yksilöllisen kasvun ja oppimisen kehittämiseksi. Oppimisympäristön muokkaus sekä lapsen osallisuuden vahvistaminen ovat toiminnan peruspilareita. Ennakoitava ja strukturoitu päivärytmi on osa varhaiskasvatuksen arkea. Tarvittaessa sitä voidaan soveltaa vastaamaan lapsen yksilöllisiä tarpeita. Arjessa hyödynnetään pienryhmiä toiminnassa huomioiden lapsen tarpeet. Näin ollen pienryhmien koko ja lapset voivat vaihdella. Edellä mainittuihin seikkoihin liittyykin olennaisesti varhaiskasvatuksen opettajan ja tiimin säännöllinen toiminnan suunnittelu, toteutus, dokumentointi sekä arviointi. Lapsen tuen asioissa henkilöstö voi tehdä yhteistyötä lähtökohtaisesti huoltajan suostumuksella esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa.
Vuorovaikutus- ja kommunikointitavat kuten viittomat, kuvat, teknologiset ratkaisut voivat olla osa lapsen tukea. Näiden osalta kannattaa teidän huoltajien olla aktiivisia ja kertoa mitkä tavat sopivat juuri teidän lapselle. Huoltajien osallisuus on tärkeä osa yhteistyötä.
Pedagoginen tuki:
Pedagogisella tuella tarkoitetaan henkilöstön tekemiä kasvatuksellisia ja toiminnallisia ratkaisuja lapsen yksilöllisen kasvun ja oppimisen kehittämiseksi. Oppimisympäristön muokkaus sekä lapsen osallisuuden vahvistaminen ovat toiminnan peruspilareita. Ennakoitava ja strukturoitu päivärytmi on osa varhaiskasvatuksen arkea. Tarvittaessa sitä voidaan soveltaa vastaamaan lapsen yksilöllisiä tarpeita. Arjessa hyödynnetään pienryhmiä toiminnassa huomioiden lapsen tarpeet. Näin ollen pienryhmien koko ja lapset voivat vaihdella. Edellä mainittuihin seikkoihin liittyykin olennaisesti varhaiskasvatuksen opettajan ja tiimin säännöllinen toiminnan suunnittelu, toteutus, dokumentointi sekä arviointi. Lapsen tuen asioissa henkilöstö voi tehdä yhteistyötä lähtökohtaisesti huoltajan suostumuksella esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa.
Vuorovaikutus- ja kommunikointitavat kuten viittomat, kuvat, teknologiset ratkaisut voivat olla osa lapsen tukea. Näiden osalta kannattaa teidän huoltajien olla aktiivisia ja kertoa mitkä tavat sopivat juuri teidän lapselle. Huoltajien osallisuus on tärkeä osa yhteistyötä.
Rakenteellisella tuella tarkoitetaan varhaiskasvatuksen tiloja, ryhmien kokoja sekä henkilöstön rakennetta. Lähtökohtana huomioidaan tilojen toimivuus sekä esteettömyys. Huolehditaan siitä, että apuvälineet ovat lapsen saatavilla ja niitä käytetään. Tarvittaessa hyödynnetään tulkitsemis- ja avustamispalveluita. Arjen toiminta voidaan muokata sisältämään pien- tai erityisryhmiä hyödyntäen rauhallisia oppimisympäristöjä..
Henkilöstön rakenne ja mitoitus muokataan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Arjessa voi tarvittaessa olla mukana esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja tai avustaja. Henkilöstön säännöllinen täydennyskoulutus on osa rakenteellista tukea ja tämän vuoksi henkilökunta voi olla välillä pois ryhmästä mahdollisten koulutuspäivien vuoksi.
Rakenteellinen tuki
Rakenteellisella tuella tarkoitetaan varhaiskasvatuksen tiloja, ryhmien kokoja sekä henkilöstön rakennetta. Lähtökohtana huomioidaan tilojen toimivuus sekä esteettömyys. Huolehditaan siitä, että apuvälineet ovat lapsen saatavilla ja niitä käytetään. Tarvittaessa hyödynnetään tulkitsemis- ja avustamispalveluita. Arjen toiminta voidaan muokata sisältämään pien- tai erityisryhmiä hyödyntäen rauhallisia oppimisympäristöjä..
Henkilöstön rakenne ja mitoitus muokataan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Arjessa voi tarvittaessa olla mukana esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja tai avustaja. Henkilöstön säännöllinen täydennyskoulutus on osa rakenteellista tukea ja tämän vuoksi henkilökunta voi olla välillä pois ryhmästä mahdollisten koulutuspäivien vuoksi.
Hoidollisella tuella tarkoitetaan menetelmiä ja toimintatapoja, joilla vastataan lapsen tarvitsemaan hoivaan, hoitoon ja avustamiseen. Johon kuuluu myös lapsen terveydenhoidolliset tarpeet, esimerkiksi pitkäaikaissairauden hoito, lääkitys, ruokavalio, liikkumiseen liittyvät avustamisen tarpeet. Näissä tilanteissa arvioidaan aina tapauskohtaisesti pystytäänkö tukea toteuttamaan osana lapsiryhmän perustoimintaa.
Henkilöstön ohjaus ja konsultaatio sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on tärkeä osa hoidollista tukea ja takaa lapselle turvallisen hoidon varhaiskasvatuksen aikana.
Hoidollinen tuki
Hoidollisella tuella tarkoitetaan menetelmiä ja toimintatapoja, joilla vastataan lapsen tarvitsemaan hoivaan, hoitoon ja avustamiseen. Johon kuuluu myös lapsen terveydenhoidolliset tarpeet, esimerkiksi pitkäaikaissairauden hoito, lääkitys, ruokavalio, liikkumiseen liittyvät avustamisen tarpeet. Näissä tilanteissa arvioidaan aina tapauskohtaisesti pystytäänkö tukea toteuttamaan osana lapsiryhmän perustoimintaa.
Henkilöstön ohjaus ja konsultaatio sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on tärkeä osa hoidollista tukea ja takaa lapselle turvallisen hoidon varhaiskasvatuksen aikana.



