Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Laadukas varhaiskasvatus ja inklusiivisuus ovat käsitteenä laajoja ja ne tulee nähdä kaikkia lapsia koskevina ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvinä periaatteina, arvoina ja kokonaisvaltaisena tapana ajatella. Laadukkaan ja inklusiivisen varhaiskasvatuksen toteuttamisen edellytyksenä on laadukas pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen ja toiminta, huolenpito lasten hyvinvoinnista sekä henkilöstön sitoutuminen inkluusion periaatteisiin.

Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu ja tehtävä tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa.

Osa laadukasta varhaiskasvatusta on oman ammatillisen osaamisen päivittäminen ja kartuttaminen. Henkilöstön täydennyskouluttautuminen säännöllisesti on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. Kannattaa itsekin olla aktiivinen ja seurata esimerkiksi aluehallintoviraston järjestämiä ilmaisia koulutuksia osoitteessa https://avi.fi/tapahtumat-ja-koulutukset

Varhaiskasvatuslaki
Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä varhaiskasvatuksen tietovarannosta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset.

Varhaiskasvatuksen ja tuen järjestämisen lähtökohdat
Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa lapselle hänen tarvitsemaansa tukea päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lapsen tuen tarve arvioidaan ja tukea annetaan viivytyksettä. Tuki varhaiskasvatuksessa järjestetään yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada tukea omassa lapsiryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin. Mikäli lapsen tuen tarpeet sitä edellyttävät, lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen pienryhmässä tai erityisryhmässä.
Tukea annettaessa on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä. Näissä tilanteissa yhteistyön sekä avoimen keskustelun merkitys korostuu, jotta tieto siirtyy.

Lapsen saama tuki
Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Lasta kuullaan lapsen ikä ja kehitys huomioiden. Varhaiskasvatuksessa tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu muun muassa

• arvoista ja periaatteista
• työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta
• oppimisympäristöistä ja työtavoista
•  yhteistyöstä ja sen eri muodoista
• vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä
• henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta
• johtamisrakenteista ja -käytännöistä
• toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus.

Yhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumista kuitenkin niin, että ymmärretään esimerkiksi pysyvyyden ja struktuurin merkitys arjessa. Lapset ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
• Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
• Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
• Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
• Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa

(Lähteet: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022)

Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta.

Hyvinvointia edistetään varhaiskasvatuksessa arjen pienillä asioilla, kuten antamalla mahdollisuus päivän aikana rauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa. Toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan yhteisön mahdollisuus toimia kiireettömässä ja oppimista edistävässä ympäristössä.
Selkeä ja suunnitelmallinen, mutta joustava päivän rakenne edistää hyvinvointia.
Positiivinen pedagogiikka on osa varhaiskasvatuksen arkea tukien lapsen sekä koko yhteisön hyvinvointia. Positiivinen pedagogiikka näkyy varhaiskasvatuksessa esimerkiksi lapsen vahvuuksien tunnistamisena.

Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä elementti lasten hyvinvoinnin kannalta, koska hyvinvointitaitoja opetetaan ja vahvistetaan aikuisen esimerkin avulla.

KasvuVauhdissa- hanke on tuottanut Lapsen hyvinvointikyselyyn liittyvän menetelmä- oppaan vastaamaan kyselyssä mahdollisesti esille nouseviin interventioihin. Opas sisältää konkreettisia toimenpiteitä varhaiskasvatuksen arkeen lapsen hyvinvoinnin tukemiseen ja lisäämiseen. Opas toimii myös ennaltaehkäisevän toiminnan tukena varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuslaki takaa lapselle oikeuden varhaiskasvatukseen. Tutkimukset osoittavat varhaiskasvatuksen tukevan lapsen kasvua oppijana, kasvua osaksi yhteisöä sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Tämä mahdollistuu, kun lapsi pääsee leikkimään kavereiden kanssa ja itselleen ennestään vieraiden aikuisten kanssa.
Pidemmällä aikavälillä varhaiskasvatuksen vaikutukset vaikuttavat lapsen positiiviseen suhtautumiseen oppimiseen ja koulupolun sujuvuuteen. Laadukas varhaiskasvatus mahdollistaa yllämainitut asiat. Lapsen hyvä varhaiskasvatuspäivä tehdään yhdessä henkilöstön ja huoltajien kanssa. (OPH, Tampereen yliopiston professori Kirsti Karila)

KasvuVauhdissa-hanke tekee tiivistä yhteistyötä KouluKunnossa- hankkeen kanssa. KouluKunnossa-hankkeen tavoitteena on sitouttaa yhä useampi oppilas koulunkäyntiin entistä paremmin ja luoda kaikille mielekkäämpiä arki- ja oppimisympäristöjä. Esiopetuksessa lapsilla on oppivelvollisuus ja lapsen läsnäolo on erittäin merkityksellistä oppimisen kannalta. Voit käydä tutustumassa lisää aiheeseen www.koulukunnossa.fi.

Keskustele rohkeasti huoltajien kanssa lapsen läsnäolon merkityksestä varhaiskasvatuksessa. On hyvä kertoa tulevien päivien ohjelmista etukäteen huoltajille, jotta he tietävät missä vaiheessa päivää lapsen olisi hyvä olla mukana toiminnassa. Esimerkiksi vuorotyö voi aiheuttaa vaihtelevia hoitoaikoja lapsen arjessa.

Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Myös lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsen varhaiskasvatussuunnitelman prosessissa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä tuntea lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan suunnittelun ja arvioinnin väline. Toiminnan tavoitteiden saavuttaminen kirjataan ja tavoitteita muutetaan lapsen muuttunutta tilannetta vastaavaksi.

Lapsen tarvitsema tuki eli tuen taso, muodot ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelmasta tulee ilmetä, jos tuen tarve ja toimenpiteet ovat päättyneet.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettaja ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa.
Henkilöstön tehtävänä on tukea huoltajan ja lapsen osallisuutta suunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja toteutumista arvioidaan ja tarkistetaan tarpeen mukaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin.

(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022)

Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö
Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen tasa-arvoisen vuorovaikutuksen sekä keskinäisen kunnioituksen kautta tukevat kasvatusyhteistyötä.

Yhteistyön merkitys huoltajan kanssa korostuu lapsen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajan ja henkilöstön välisen yhteistyön myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi tuen tarpeen havaitsemisessa lapsen arjessa. Tukea annettaessa on tärkeää huomioida johdonmukainen jatkumo lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana sekä peruskouluun siirryttäessä.

Huoltajille on annettavissa Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa -opas huoltajille. Opas löytyy alta linkistä sähköisenä. Opas on käännetty ruotsiksi, englanniksi sekä venäjäksi.

Lapsen_tuki_
varhaiskasvatuksessa_opas_2022.pdf

Stod_for_barn_inom_
smabarnspedagogiken_2022.pdf

Support_for_children_in_early_childhood_
education_2022.pdf

Поддержка_ребенка_в_
дошкольном_образовании_2022.pdf

Kodin ja varhaiskasvatuksen välinen viestintä

Wilma/Muu sähköinen pk:n kanava on hyvä väline, kun asia on normaalia arkipäivään liittyvää viestintää eikä vaadi kiireellistä reagointia. Esimerkiksi yleiset tiedotteet tai muistutukset voidaan välittää sähköisesti. Myös lapsen arjessa otetut valokuvat voidaan lähettää sähköisesti.

Sähköisessä viestinnässä on hyvä muistaa, että sekä kirjoittajalla että lukijalla on vastuu viestin tulkitsemisesta. Kirjallisessa viestinnässä on tärkeää kiinnittää huomiota viestin sisältöön, kirjoitustyyliin sekä yleiseen kirjoitustapaan. Sähköisessä viestinnässä tulee huomioida salassapitovelvollisuuden toteutuminen.

Puhelin on parempi väline, kun asia on kiireellinen ja vaatii välitöntä reagointia lapsen hyvinvointiin liittyen. Puhelimitse soittaessa on tärkeää miettiä oikeat sanavalinnat sekä järjestää keskustelulle aikaa. On tärkeää kiinnittää huomiota ympäristöön salassapitovelvollisuuden toteutumiseksi.

Kasvotusten tapaaminen on paras toimintatapa, kun asia koskee lapsen sen hetkistä hyvinvointia, muuttunutta tilannetta tai mahdollista huolta. Arjen kuulumisten vaihdot voidaan hoitaa haku- tai tuontitilanteissa. Tarvittaessa on syytä varata rauhallinen hetki ja paikka yhteiselle keskustelulle.

Monialainen yhteistyö

1. Tuen tarpeen ilmetessä henkilöstö on yhteydessä huoltajiin.
2. Huoltajien luvalla varhaiskasvatuksen opettaja konsultoi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (veo).
3. Veo tekee tarvittaessa lisäselvitystä. Tuen tarpeen selvitystä varten halutaan saada mahdollisimman kattava näkökulma ja tarvittaessa mukaan otetaan muita lasta hoitavia tahoja.

Monialaista yhteistyötä toteutetaan lapsen edun mukaisesti ensisijaisesti huoltajien suostumuksella. Tällaiseen yhteistyöhön voi kuulua lastenneuvola, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola tai muut sosiaalitoimen palvelut.
Yhteistyötä tehtäessä noudatetaan salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia säännöksiä.
Monialainen yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatuksessa verkostopalaverina, jossa varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii koollekutsujana. Paikalla ovat huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi muu lasta hoitava taho.